Hietamäen lehtometsää halkoo mökkitie, jonka reunojen pitkät ja hontelot lehtipuut muodostavat tiellä kulkijalle holvimaisen porttikäytävän. Hietamäen tilalla on kaunista lehtometsää, jossa lehtipuut kohoavat korkeuksiin, hömötiaiset ja pikkutikat pesivät ja keväisin kielot ja sinivuokot peittävät maapinnan. Suuri osa lehtometsän puustosta on jalopuita, metsälehmusta ja alkuperäisvaahteraa, joiden vuoksi se koettu paitsi kauniiksi myös säilyttämisen arvoiseksi. Vuonna 1976… Jatka lukemista Hietamäen lehtometsä
Kategoria: Keltaniemi
Keltaniemi kohti isojakoa 1818
Vuonna 1818 Keltaniemessä oli kaksi taloa, Ylöstalo ja Alestalo, jotka molemmat olivat kruunun eli valtion omistuksessa eli ne eivät olleet perintötaloja vielä tuolloin. Nämä talot jakoivat keskenään Keltaniemen viljelylohkot, jotka olivat mainittujen talojen käytössä, mutta eivät kenellekään nimettyjä. Yhdessä talot vastasivat yhden manttaalin veroista. Toukokuun lopulla 1818 saapui varamaamittari toimittamaan isojakoa Keltaniemen kylässä, joka tuolloin… Jatka lukemista Keltaniemi kohti isojakoa 1818
Keltaniemeen vie vain yksi ainoa tie
Keltaniementie erkanee Kopsuontiestä Ruotsalaisen järveen kuuluvan Sirkkulahden kohdalla. Se on ainoa Keltaniemeen vievä tie, jota pitkin voi ajaa autolla, vaikka monet navigaattorit ohjaavat kääntymään Kopsuontieltä Vuorenlammin kohdalla. Vanha tie Kuva vuodelta 1855-56, jolloin Kopsuontieltä Keltaniemeen johtava tie lähti kartassa näkyvän Myllyjärven kohdalta.Kuva: JYU Kalmbergin kartasto R IV : List 6 Kun katselee vanhoja karttoja, nykyinen… Jatka lukemista Keltaniemeen vie vain yksi ainoa tie
Keltaniemen talot 1910-20 rippikirjan mukaan
Asikkalan rippikirjoista on vuodenvaihteessa julkaistu netissä uusia sivuja ja nyt sieltä löytyvät myös vuodet 1910-20. Keltaniemen kylästä löytyy 22 rippikirjasivua. Kävin kaikki 22 sivua läpi, kirjasin exceliin kaikki asukkaat, minä vuosina ja missä he olivat asuneet noina vuosina ja mistä olivat tulleet ja minne menneet. Näin syntyi mielenkiintoista tietoa kylän asukkaista ja erityisesti sukulaisuussuhteista, mikä… Jatka lukemista Keltaniemen talot 1910-20 rippikirjan mukaan
Keltaniemessä asuttiin jo kivikaudella
Keltaniemi on menneisyyden metsästäjän kannalta ehtymätön tarinoiden taikamaa. Lähivuosikymmenten historiaa voi etsiä tarinoista ja monista kirjoitetuista lähteistä, mutta mieltä kutkuttavat myös esihistorialliset löydöt, joita Keltaniemessä on tehty. Kivikautinen kirves Keltaniemestä löytynyt kivikirves on Museoviraston kokoelmissa. Keltaniemessä tiedetään olleen asukkaita jo kivikaudella, joka Suomessa on ajoitettu vuosien 8600-1500 eaa välille. Ajanjako käsittää tuhansia vuosia ja pitää… Jatka lukemista Keltaniemessä asuttiin jo kivikaudella
Keltaniemi – Hietamäen pehtoori
Hietamäessä on ollut useita pehtooreita, olen kuullut kerrottavan. Kenties mieleenpainuvin on ollut pehtoori Hyvärinen, joka palveli kenraali Aarne Sihvoa vuosien 1959-60 aikana. Sihvohan oli Hietamäen isäntä ja sen verran ansiotunut ja nimekäs mies, että osa kunniasta ja maineesta kuului pehtoorin mukaan myös hänelle. Pehtoori Hyvärinen oli röyhkeä mies. Tarina kertoo, että hän ryyppäsi… Jatka lukemista Keltaniemi – Hietamäen pehtoori
Matkustajalaivoja Keltaniemessä
Keltaniemessä Hietamäkeen kuuluu Hietaranta -niminen maa-alue, jonka vanha laituri on herättänyt mielenkiintoa heti ensi tapaamisestamme lähtien. Todellisuudessa laituria ei enää ole, mutta sen veden alla olevista kiviperustuksista ja lahonneista tukkirakennelmista voi päätellä laiturin olleen jykevä ja kohtalaisen suuri entisajan laituriksi. Laivoja Hietarannan laiturissa? Kyselin laiturista Keltaniemessä lapsuudestaan asti asuneelta Alatalon vanhalta emännältä ja hän kertoi… Jatka lukemista Matkustajalaivoja Keltaniemessä
Hietamäen huvilan alkuperää
Pieni ilmoitus lehdessä ja minulle yhden salaisuuden ratkaisu! Olin kuullut kerrottavan, että Hietamäen pitsihuvilaksi kutsumani rakennus tai sen hirret olisi siirretty 1920-luvulla Hietamäkeen Heinolan lähistöllä olevalta saarelta. En uskonut koskaan saavani selville oliko kuulopuhe totta tai selviäisikö mitään huvilan aluperään liittyvää, ja sitten yllättäen selaillessani Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistoa silmiini osui tämä ilmoitus: Verner Dahlström, jonka tiesin… Jatka lukemista Hietamäen huvilan alkuperää
Hietamäen omistajia – huhujen perässä
Keltaniemen Hietamäen historia on kiehtonut minua siitä lähtien, kun ostimme vanhan tilan metsineen. Kuka siellä on asunut ja kuka rakentanut pitsihuvilaksi kutsumani kauniin, mutta jo ränsistyneen huvilan, josta kerroin aiemmassa tarinassani. Tuon ensimmäisen Keltaniemen tarinan jälkeen olen tehnyt hiljaista tutkintaa, kuunnellut tarinoita ja ottanut selvää, miten asioita voisi saada lisää tietoa. Huvila kun on kuulemani… Jatka lukemista Hietamäen omistajia – huhujen perässä
Posti tulee Pietilään
Keltaniemellä on erikoisuus postitoimipaikan nimessä. Koska kylä on pieni ja syrjäinen, on ymmärrettävää, että posti ei tunne Keltaniemeä nimeltä, mutta luulisi postitoimipaikan olevan jokin suurista lähipaikoista kuten Asikkala, Vääksy, Vesivehmaa tai Kalkkinen. Mutta ei, se on Pietilä, 17220 Pietilä. Olen sitä ihmetellyt ja etsinyt kartasta Pietilä nimistä kylää tai paikkaa. Ei ole tärpännyt. Paikallinen maatalon… Jatka lukemista Posti tulee Pietilään
JuuretOn 