sukututkimus Etelä-Pohjanmaan Järviseutu

Lappajärven Söyrinki Pietarinpoika ja YDNA

Teetin enolleni BigY700:n kesällä 2021 ja tulosten valmistuttua hän sai haplokseen N-BY33083. Tuossa haarassa on nyt neljä tehtyä BigY testiä ja tulokset ovat mielenkiintoisia. Enoni ja äitini ovat kotoisin Lappajärveltä Etelä-Pohjanmaalta. Heidän isänsä oli Tarvolan kylän Hautalasta ja aiemmin hänen isälinjansa miehet ovat asuttaneet Tarvolassa Ollin ja Lilltarvosen taloja. Muiden haplon N-BY33083 miesten kaukaisimpien tunnettujen… Jatka lukemista Lappajärven Söyrinki Pietarinpoika ja YDNA

Suku Hyökyvaara

Anders Sigfridinpoika Pampenskiöld

Hyökyvaaran isälinjan vanhin tunnettu esi-isä oli Anders Sigfidsson, suomalaisittain Antti Sipinpoika. Hänen tiedetään syntyneen vuonna 1729 ja eläneen elämänsä Jämsässä, mutta hänen syntymäpaikastaan tai alkuperästään ei ole löytynyt varmaa tietoa. Sotilaana hän oli saanut komealta kalskahtavan nimen Pampenskiöld. Ruotsinvallan aikaisia sotilasunivormuja. Kuva Museovirasto. Anders oli siis sotilas, Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Jämsän komppanian ruotusotamies nro 93.… Jatka lukemista Anders Sigfridinpoika Pampenskiöld

Suku Sirviö

Kenties Sirviö suvun asutusreitti?

Olen tutkinut Sirviön sukua, jonka isälinjan vanhin tunnettu esi-isä on Johan Pehsson Sirviö, syntynyt noin 1710 luultavasti Sotkamossa. Hän oli sotilas, sotilasnimeltään Ståhlfeldt ja arvoltaan korpraali, ja hän palveli Pohjanmaan rykmentin Kajaanin komppanian ruodussa nro 126 vuosina 1731-63. Sukututkimuksessa on aina halu päästä tutkimuksessa mahdollisimman pitkälle ja niinpä Johan Pehrsson Sirviön mieslinjasta teetettiin muutama vuosi… Jatka lukemista Kenties Sirviö suvun asutusreitti?

YDNA Hyökyvaara · Yleinen

BigY ja ajallinen etäisyys osumiin

Mieheni BigY valmistui vuosi sitten keväällä. Viime kuukausina olen Markku Komosen ohjaamana saanut tuloksesta irti monenlaista uutta ja mielenkiintoista tietoa. Mieheni haploryhmäksi on vuoden aikana tarkentunut N-BY95650, joka on Baltian kautta Suomeen tullutta joukkoa. Hänellä on yksi toinen saman haploryhmän osuma, joka on minulle pienoinen yllätys, sillä Y67-tuloksissa tuo osuman geneettinen etäisyys on GD7. Moni… Jatka lukemista BigY ja ajallinen etäisyys osumiin

Vinkkejä sukututkimukseen · YDNA Sairanen

N-Z5893 ja BigY

Veljeni BigY tulos saatiin marraskuussa 2018 ja nyt yli kaksi vuotta myöhemmin tulos näyttää edelleen tältä: Yllä olevassa kuvassa on N-Z5893 palkin alapuoli jaettu kolmeen lohkoon, joista reunimmaisena oikealla on veljeni lohko tai haara. Kuten haaran lipuista näkyy, osumia on löytynyt eri maista (Countries) yhteensä 41 kappaletta. Kuitenkin DNA Matches -luku on nolla. Mitä tämä… Jatka lukemista N-Z5893 ja BigY

Suku Sairanen

Sairanen ja Hiski-tietokanta

Tein pienen tutkimuksen, miten Sairanen sukunimi esiintyy Hiskin tietokannassa. Tiedän toki, että Hiskin kertomat tiedot tulee tarkastaa alkuperäislähteistä ja kaikki sieltä saatavat tieto ei ole verrannollista keskenään, mutta tässä tutkimuksessani hain enemmän kokonaiskuvaa siitä, missä päin Suomea Hiskin tietojen mukaan Sairanen nimisiä on minäkin vuosisatana ja -kymmenenä asunut. Oli kiinnostavaa kyetä tekemään haku sukunimellä, joka… Jatka lukemista Sairanen ja Hiski-tietokanta

Yleinen

Milloin N-haplon miehet tulivat Suomeen?

Isäni oli N-haplon miehiä, samoja kuin noin 60 prosenttia kaikista Suomen miehistä. En ole sen kummemmin ajatellut, milloin nuo N-miehet ovat Suomeen tulleet, sillä historian tutkimisessa olen keskittynyt kirkonkirjoihin ja lähihistoriaan, joka ajallisesti on helpommin ymmärrettävissä. Keväällä liityin pienryhmään, joka koettaa Johannes DNA –projektin vetäjä Markku Komosen johdolla perehtyä Y-dna:n tutkimisen saloihin. Koronan vuoksi joudumme… Jatka lukemista Milloin N-haplon miehet tulivat Suomeen?

Keltaniemi

Hietamäen huvilan alkuperää

Pieni ilmoitus lehdessä ja minulle yhden salaisuuden ratkaisu! Olin kuullut kerrottavan, että Hietamäen pitsihuvilaksi kutsumani rakennus tai sen hirret olisi siirretty 1920-luvulla Hietamäkeen Heinolan lähistöllä olevalta saarelta. En uskonut koskaan saavani selville oliko kuulopuhe totta tai selviäisikö mitään huvilan aluperään liittyvää, ja sitten yllättäen selaillessani Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistoa silmiini osui tämä ilmoitus: Verner Dahlström, jonka tiesin… Jatka lukemista Hietamäen huvilan alkuperää

Yleinen

Ruotutorppa ja ruotusotilaan elon edellytykset

Ruotusotamies sai ruodultaan käyttöönsä asumuksen, torpan, jossa hän perheineen asui ollessaan ruodun palveluksessa ja jonka pieniä maita hän saattoi viljellä henkensä pitimiksi rauhan aikana. Torppa ja muut rakennukset Sotamiesasetuksessa määrättiin sotilastorpan asuinrakennuksen suuruudeksi 9x9 kyynärää eli noin 28 m2, nykyisen pienen yksiön koko. Siellä pienissä tiloissa sotilaan usein monilapsinen perhe eli elämäänsä, lämmitti uunia, laittoi… Jatka lukemista Ruotutorppa ja ruotusotilaan elon edellytykset

Yleinen

Ruotusotilas ja ruotujakolaitos

Ruotujakolaitos, ruotsiksi indelningsverket, oli kuningas Kaarle XI:n Ruotsissa ja Suomessa 1680-luvulla toimeenpanema sotalaitoksen uudistus, joka toteutettiin pääosin 1680-90-luvuilla, tosin Pohjanmaalla vasta vuonna 1733. Ennen ruotujakolaitosta sotalaitos oli rakennettu lähinnä palkkasotilaista ja talonpojista kerätyillä väenotoilla. Ruotujakolaitoksessa maatilat jaettiin yleensä 2-4 talon muodostamiin ryhmiin eli ruotuihin, jotka sitoutuivat huolehtimaan yhdessä sotamiehen palkkaamisesta. Jos sotilas kuoli, tuli ruodun järjestää… Jatka lukemista Ruotusotilas ja ruotujakolaitos