mtDNA kertoo äitilinjan

 

DNA perinteisen sukututkimuksen apuna

Sukujen tutkiminen on viime vuosikymmeninä helpottunut valtavasti ja samalla harpannut aimo askeleen eteenpäin. Ensin tuli internet ja sinne tallennetut monet sukututkimukset, joista saattoi etsiä omia sukujuuriaan. Internetistä löytyvät nykyään myös innostavat ja hyödylliset digitoidut kirkonkirjat, jotka mahdollistavat suvun tutkimisen kotona. Toisenlaisen mielenkiinnon ja uudenlaisen ulottuvuuden suvun alkuperän etsimiseen on avannut geeni- eli dna-tutkimus.

Minä teetin dna-tutkimuksen itsestäni syksyllä 2010. Tuolloin geenien tutkiminen sukututkimuksen hyödyntämisessä oli vielä melko uutta ja tuntematonta. Välineet tilasin yhdysvaltalaiselta Gene by Gene Ltd –testifirmalta, jonka testi tunnetaan paremmin FTDNA –testinä (FamilyTreeDNA).

Pumpulipuikko suuhun ja näyte posken sisäpinnalta, näyte purkkiin ja postiin. Tulos ilmestyi muutaman viikon kuluttua nettiin dna-tililleni.

mtDNA kertoo äitilinjan

Kun lähdin tekemään dna-testiä, en ollut ihan varma minkälaisia tuloksia minulla oli lupa odottaa. Testaaminen oli tuolloin vielä verrattain uutta enkä tuntenut ketään, joka olisi testin tehnyt. Tietoakin oli vain vähän saatavilla, mutta halusin katsoa minkälaisen lisän geenitesti pystyisi sukututkimukseeni antamaan. Toiveena oli löytää tieto mistä päin maailmaa varhaisemmat esiäitini ovat Suomeen tulleet ja kuinka pitkälle kirkonkirjojen ulkopuolelle voisin saada tietoa äitilinjastani.

Testillä, jonka itsestäni teetin, etsittiin suoraa äitilinjaani. Se tarkoittaa äiti-äiti-äiti –linjaa siten, että missään vaiheessa ei ole yhtään miestä välissä.

Tuo geneettinen äitilinja voidaan tutkia mitokondrioDNAn eli lyhyemmin mtDNAn avulla. Jokainen meistä, niin tytöt kuin pojatkin, saavat äidiltään mtDNAn, mutta vain tyttäret jatkavat sitä eteenpäin. Näin tuo äiti-äiti-äiti –linja on täysin yksiselitteinen, koska meillä jokaisella on vain yksi biologinen äiti. Sukututkimuksessa sitä voidaan hyödyntää yhdistämällä kirkonkirjoista saatava äitilinja mtDNAn tutkimustuloksiin ja näin voidaan todentaa kirkonkirjojen todenperäisyys tai virheet.

Äitilinjani haplo on T1a1

Ensimmäinen asia, jonka mtDNAstani sain selville, kertoi minun mtDNA –haploni eli äitiryhmäni olevan T1a1. Tuon tiedon perusteella on voitu päätellä, miten äitiketjuni on kulkeutunut Eurooppaan.

Afrikassa eli noin 120.000 vuotta sitten alku-Eeva, jonka naislinjaiset jälkeläiset ovat kulkeneet kymmenien tuhansien vuosien kuluessa Afrikasta Keski-Aasian kautta Eurooppaan. T –ryhmien päähaplon arvellaan syntyneen Euroopassa noin 29.000 vuotta sitten itäisen Välimeren alueella, Kreikan pohjoispuolella. T haplon sanotaankin olevan eurooppalainen mtDNA haplo.

Sittemmin äitilinjainen T –haplo on kokenut mutaatioita ja haarautunut. Sen alahaplo T1 on syntynyt noin 17.000 vuotta sitten, sitä vastoin siitä haarautuneen T1a1 syntyhistoriasta ja iästä minulla ei ole tarkempaa tietoa. T1a1 on kuitenkin Suomessa melko harvinainen, sillä T1a1 haploa kantaa vain noin 0,6 prosenttia suomalaisista. FTDNAn testin tehneiden keskuudessa sitä tavataan yleisimmin Brittein saarilla sekä Saksassa.

Suomessa ja Pohjanmaalla

Vaikka Suomessa T1a1 haplolaisia on lukumäärällisesti vähän, maantieteellisesti heidät voi jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, missä heidän vanhin tiedetty esiäitinsä on elänyt. Yksi ryhmä on Lounais-Suomessa, toinen Itä-Suomessa ja osin menetetyn Karjalan alueella ja kolmas ryhmä, johon itse kuulun, on Pohjanmaalla.

Pohjanmaan ryhmä eroaa kahdesta muusta suomalaisryppäästä siten, että kaikilla siihen kuuluvilla on mutaatio, jota ei muualla Suomessa tavata. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikilla niillä mtDNA-testatuilla, joiden vanhin tunnettu esiäiti on elänyt Pohjanmaalla, on yksi yhteinen esiäiti jossain menneisyydessä, tosin harmittavan kaukana, sillä kirkonkirjat eivät niin kauaksi yllä.

Toistaiseksi emme vielä tiedä mistä ja milloin tuo esiäiti on Suomeen tullut, mutta vahvasti veikataan että meriteitse Pohjanmaan rannikolle. Samaa T1a1 mthaploa esiintyy paljon viikinkien jälkeläisten keskuudessa, joten yksi vaihtoehto on, että tuo esiäiti on saapunut viikinkien mukana.

Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla

Pohjanmaan haaran vanhimmat tunnetut T1a1 –naiset ovat eläneet 1600-1700 –luvuilla Karstulassa, Kruunupyyssä, Laihialla (2), Evijärvellä (2) ja Vimpelissä. Kun näillä kaikilla seitsemällä esiäidillä tiedetään olleen yksi yhteinen esiäiti, huomataan, etteivät tuon yhteisen esiäidin tyttäret ole kovin laajalle levinneet ja lähteneet. Ja kun testattuja tulee lisää, verkko tiivistyy entisestään.

Tämän hetken tiedon mukaan Järviseudulla on 1600-luvulla ollut kolme naista, joiden äitilinjaiset jälkeläiset on testein todettu T1a1 haplolaisiksi. Evijärvellä on elänyt oma esiäitini Marketta Heikintytär (n. 1643-1713) ja toinen samanniminen Marketta Heikintytär (n. 1620-97) on emännöinyt läheistä Girsin taloa. Ja kun Vimpelissä on samaan aikaan ollut Strangin talossa emäntä nimeltä Helga Heikintytär (n. 1631-1711), tulee väistämättä mieleen onko Helga ollut jommankumman evijärveläisen Marketta Heikintyttären sisar. Se on hyvinkin mahdollista, tosin varmasti sitä ei tiedetä eikä kenties varmuutta voida koskaan todentaa, sillä kirkonkirjat alkavat järjestelmällisesti kertoa naisketjuja vasta näiden Heikintyttärien tyttäristä.

Marketta Heikintytär Enaperästä

Enaperän talosta ja sen Marketta Heikintyttärestä on todistetusti lähtöisin kaksi naisketjua, jotka elävät edelleen. Marketan vanhin tytär Maria (1663-1754) meni avioon Teerijärvelle ja sai kahden aviomiehensä kanssa yhteensä neljä tytärtä, joista kahden jälkeläiset on todettu testein T1a1 haplolaisiksi. Ja ihan sivuhuomautuksena mainitsen, että Marian jälkeläisiä on myös kansalliskirjailijamme Johan Ludvig Runeberg, joka oli Marian pojan-tyttären-pojan-tyttären poika J.

Toinen Marketta Heikintyttären tyttäristä, jonka naislinjaa pystyy seuraamaan kirkonkirjoista ja toteamaan sen mtDNAn kanssa yhteen sopivaksi, on esiäitini Kirsti (n. 1688-1766). Hänen naislinjaisista jälkeläisistään kolme on tehnyt mtDNA –testin, joka kertoo heidän olevan saman esiäidin jälkeläisiä ja T1a1 haplon kantajia. Minä yhtenä heistä.