Tutkimani Pylkönmäen Höök suvun DNAn BigY500 valmistui vuosi sitten keväällä. Viime kuukausina olen Markku Komosen ohjaamana saanut tuloksesta irti monenlaista uutta ja mielenkiintoista tietoa. Höökin haploryhmäksi on vuoden aikana tarkentunut N-BY95650, joka on Baltian kautta Suomeen tullutta joukkoa. Testatulla on yksi toinen saman haploryhmän osuma, joka on minulle pienoinen yllätys, sillä Y67-tuloksissa tuo osuman geneettinen… Jatka lukemista BigY ja ajallinen etäisyys osumiin
Kategoria: Yleinen
Ruotutorppa ja ruotusotilaan elon edellytykset
Ruotusotamies sai ruodultaan käyttöönsä asumuksen, torpan, jossa hän perheineen asui ollessaan ruodun palveluksessa ja jonka pieniä maita hän saattoi viljellä henkensä pitimiksi rauhan aikana. Torppa ja muut rakennukset Sotamiesasetuksessa määrättiin sotilastorpan asuinrakennuksen suuruudeksi 9x9 kyynärää eli noin 28 m2, nykyisen pienen yksiön koko. Siellä pienissä tiloissa sotilaan usein monilapsinen perhe eli elämäänsä, lämmitti uunia, laittoi… Jatka lukemista Ruotutorppa ja ruotusotilaan elon edellytykset
Ruotusotilas ja ruotujakolaitos
Ruotujakolaitos, ruotsiksi indelningsverket, oli kuningas Kaarle XI:n Ruotsissa ja Suomessa 1680-luvulla toimeenpanema sotalaitoksen uudistus, joka toteutettiin pääosin 1680-90-luvuilla, tosin Pohjanmaalla vasta vuonna 1733. Ennen ruotujakolaitosta sotalaitos oli rakennettu lähinnä palkkasotilaista ja talonpojista kerätyillä väenotoilla. Ruotujakolaitoksessa maatilat jaettiin yleensä 2-4 talon muodostamiin ryhmiin eli ruotuihin, jotka sitoutuivat huolehtimaan yhdessä sotamiehen palkkaamisesta. Jos sotilas kuoli, tuli ruodun järjestää… Jatka lukemista Ruotusotilas ja ruotujakolaitos
Seppä ammattina 1800-luvulla
Mieheni suvussa kulkee perimätietona, että suvussa on ollut useampia seppiä. Tarinaa tukee tieto, että 1900-luvun alussa perhe asui Seppälän torpassa Pylkönmäellä, jonne se oli tullut Saarijärveltä, Seppälän torpasta. Niinpä sepät kiinnostavat minua. YleAreenasta kuuntelin alkuvuodesta Tavallisen ihmisen historia -sarjaa. Siinä Hollolan käsityöläisistä 1810-40 tohtoriksi väitellyt Merja Uotila kertoi maaseudun kyläsepistä, jotka usein saivat oppinsa käytönnön koulussa… Jatka lukemista Seppä ammattina 1800-luvulla
T1a1 haplon tutkiminen
Sain keväällä 2011 tietää oman mtDNAhaploni olevan T1a1. Tuolloin suomalaisia osumia minulla oli vain kaksi, joiden perusteella oli vaikea lähteä ymmärtämään yhtään mitään. Vuosien kuluessa osumia on tullut lisää, nyt maaliskuussa 2019 niitä on 695 kappaletta, joista suurin osa on Euroopassa, jonkin verran Amerikoissa ja vajaat 30 Suomessa. Näistä Suomen osumista olenkin jo kertonut, että… Jatka lukemista T1a1 haplon tutkiminen
Yleistä DNA testeistä
Teetin geenitestin itsestäni syksyllä 2010. Tuolloin DNA-testin tekeminen oli vielä melko harvinaista ja menikin vuosia tuloksia ihmetellessä ja niiden merkitystä opetellessa. Vieläkin on moni asia hakusessa, mutta paljon on myös selvinnyt. Testini on amerikkalaisen Gene by Gene Ltd:n tekemä ja firma tunnetaan paremmin nimellä FamilyTreeDNA. Suurin osa suomalaisten teettämistä geenitesteistä on FTDNAn tekemiä ja näin heillä… Jatka lukemista Yleistä DNA testeistä
Kuka sinä olit
Se on vihdoin siinä, haaveeni äitilinjani tarinoista, kirjana. Siinä se nyt on laatikossa edessäni ja minä sen tein! Kirjani, jonka nimeksi sitten tuli: Kuka sinä olit - esiäitiketju Lappajärvellä 300 vuoden ajan. Nuoruudesta lähtien olen halunnut tutkia ja kirjoittaa esiäitieni tarinan, vaikka moni muukin osio sukujuuristani oli ja on tutkimatta. Jotenkin harmitti sukututkimusmaailman(kin) patriarkaalisuus, se miten… Jatka lukemista Kuka sinä olit
JuuretOn 