Keltaniemi

Hietamäen huvilan alkuperää

Pieni ilmoitus lehdessä ja minulle yhden salaisuuden ratkaisu! Olin kuullut kerrottavan, että Hietamäen pitsihuvilaksi kutsumani rakennus tai sen hirret olisi siirretty 1920-luvulla Hietamäkeen Heinolan lähistöllä olevalta saarelta. En uskonut koskaan saavani selville oliko kuulopuhe totta tai selviäisikö mitään huvilan aluperään liittyvää, ja sitten yllättäen selaillessani Kansalliskirjaston sanomalehtiarkistoa silmiini osui tämä ilmoitus: Verner Dahlström, jonka tiesin… Jatka lukemista Hietamäen huvilan alkuperää

Yleinen

Ruotutorppa ja ruotusotilaan elon edellytykset

Ruotusotamies sai ruodultaan käyttöönsä asumuksen, torpan, jossa hän perheineen asui ollessaan ruodun palveluksessa ja jonka pieniä maita hän saattoi viljellä henkensä pitimiksi rauhan aikana. Torppa ja muut rakennukset Sotamiesasetuksessa määrättiin sotilastorpan asuinrakennuksen suuruudeksi 9x9 kyynärää eli noin 28 m2, nykyisen pienen yksiön koko. Siellä pienissä tiloissa sotilaan usein monilapsinen perhe eli elämäänsä, lämmitti uunia, laittoi… Jatka lukemista Ruotutorppa ja ruotusotilaan elon edellytykset

Yleinen

Ruotusotilas ja ruotujakolaitos

Ruotujakolaitos, ruotsiksi indelningsverket, oli kuningas Kaarle XI:n Ruotsissa ja Suomessa 1680-luvulla toimeenpanema sotalaitoksen uudistus, joka toteutettiin pääosin 1680-90-luvuilla, tosin Pohjanmaalla vasta vuonna 1733. Ennen ruotujakolaitosta sotalaitos oli rakennettu lähinnä palkkasotilaista ja talonpojista kerätyillä väenotoilla. Ruotujakolaitoksessa maatilat jaettiin yleensä 2-4 talon muodostamiin ryhmiin eli ruotuihin, jotka sitoutuivat huolehtimaan yhdessä sotamiehen palkkaamisesta. Jos sotilas kuoli, tuli ruodun järjestää… Jatka lukemista Ruotusotilas ja ruotujakolaitos

Keltaniemi

Hietamäen omistajia – huhujen perässä

  Keltaniemen Hietamäen historia on kiehtonut minua siitä lähtien, kun ostimme vanhan tilan metsineen. Kuka siellä on asunut ja kuka rakentanut pitsihuvilaksi kutsumani kauniin, mutta jo ränsistyneen huvilan, josta kerroin aiemmassa tarinassani. Tuon ensimmäisen Keltaniemen tarinan jälkeen olen tehnyt hiljaista tutkintaa, kuunnellut tarinoita ja ottanut selvää, miten asioita voisi saada lisää tietoa. Huvila kun on… Jatka lukemista Hietamäen omistajia – huhujen perässä

Isälinja · Y-DNA

Yhden miehen jälkeläiset – Kerimäen ja Johanneksen Sairaset

Sairasen sukuseuran teettämistä isälinjan Ydna testeistä on saatu lisää tuloksia. Aiemmin jo kerroinkin, että veljeni testi ja Luumäen Sairasista otettu Ydna eivät täsmänneet ja tarkennuksena sain tietää, että Luumäen Sairasten isälinja vie 1700-luvun Lemiin ja Lappeelle, joissa kummassakaan ei ole Sairasia linjaksi asti. Nyt on valmistunut kaksi sukuseuran teettämästä kolmesta testistä. Toisessa tutkittiin Rantasalmen ja… Jatka lukemista Yhden miehen jälkeläiset – Kerimäen ja Johanneksen Sairaset

Äitilinja · Tutkimusideoita

mtDNA U5a2a1e 1700-luvulla

Aiemmin kerroin tutkimuksestani U5a2a1e haplon äitilinjasta ja miten löysin kolmelle osumalle yhteisen ylämummon eli vanhimman tunnetun äitilinjaisen esiäidin Ylivieskasta. Kaikkiaan U5a2a1e äitilinjaisia osumia on tammikuussa 2020 vain 12 kpl FTDNAn mtDNA tutkimuksen tehneillä henkilöillä, joten voidaan sanoa haplon olevan harvinainen. Näistä 12sta osumasta minulla on tiedossa yhdeksän suoraa äitilinjaa aina 1600-1700-luvun vaihteeseen asti ja kaikki… Jatka lukemista mtDNA U5a2a1e 1700-luvulla

Isälinja

Onko Petter Sairanen Juhon isä?

Kuten aiemmin olen jo kertonut, isälinjassani ei ole yhtään osumaa, joka veisi minut isälinjani juurille ja vahvistaisi epäilykseni siitä, onko isälinjani todella Sairanen nimeltään. Juttu on nimittäin niin, että isälinjassani on muuan Juho Sairanen, jonka on kerrottu syntyneen Kerimäellä kesäkuussa 1740. Epäilyksiä Juhon syntyperästä herättää se, että hänen äitinsä Helena Mononen on mennyt naimisiin Petter… Jatka lukemista Onko Petter Sairanen Juhon isä?

mtDNA

mtDNA U5a2a1e – muinais-DNA Ylivieskasta Karstulaan

Olen tutkinut henkilöä, jonka mtDNA on testissä todettu olevan haploltaan U5a2a1e. Se on sama haplo, joka on löytynyt loppuvuodesta 2018 julkaistussa muinais-dna -tutkimuksessa  kahdesta vainajasta - Tuukkalaan haudatusta viisivuotiaasta lapsesta (hauta 18) ja Kirkailanmäkeen haudatusta vanhemmasta naisesta (hauta 7) -  ja jossa todettiin saamelaisten ja suomalaisten 'siperialainen perimä'. * * * * Tutkitun äiti oli… Jatka lukemista mtDNA U5a2a1e – muinais-DNA Ylivieskasta Karstulaan

Yleinen

Seppä ammattina 1800-luvulla

Mieheni suvussa kulkee perimätietona, että suvussa on ollut useampia seppiä. Tarinaa tukee tieto, että 1900-luvun alussa perhe asui Seppälän torpassa Pylkönmäellä, jonne se oli tullut Saarijärveltä, Seppälän torpasta. Niinpä sepät kiinnostavat minua. YleAreenasta kuuntelin alkuvuodesta Tavallisen ihmisen historia -sarjaa. Siinä Hollolan käsityöläisistä 1810-40 tohtoriksi väitellyt Merja Uotila kertoi maaseudun kyläsepistä, jotka usein saivat oppinsa käytönnön koulussa… Jatka lukemista Seppä ammattina 1800-luvulla

Keltaniemi

Keltaniemi – Hietamäen pehtoori

Hietamäessä on ollut useita pehtooreita, kuulin tänään. Kenties mieleenpainuvin on ollut pehtoori Haverinen, joka palveli kenraali Aarne Sihvoa. Sihvohan oli Hietamäen isäntä 1940-60 -luvuilla ja oli sen verran nimekäs mies, että osa kunniasta ja maineesta kuului pehtoorin mukaan myös hänelle. Pehtoori Haverinen oli röyhkeä mies. Tarina kertoo, että hän ryyppäsi ja rellesti työnantajansa laskuun ja… Jatka lukemista Keltaniemi – Hietamäen pehtoori