Pohjanmaan Järviseutu on ympäröity vahvemmalla mustalla. Kuva kirjasta Järviseudun historia 1. Järviseutu käsittää alueet Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi (nykyisin osa Kauhavaa), Lappajärvi, Vimpeli, Soini sekä Lehtimäki, joka nykyisin kuuluu Alajärveen. Järviseudun historia -kirjat ovat kertoneet alueen asuttamisesta kielen leviämisen ja arkeologisten löytöjen perusteella sekä tietysti perimätiedon kautta. Minä kävin katsomassa, mitä alueen Ydna pystyy kertomaan tammikuussa… Jatka lukemista Pohjanmaan Järviseudun Ydna
Tekijä: Pia
Teen sukututkimusta ja tutkin historiaa omasta näkökulmastani, etsien yhtymäkohtia oman sukuni tai läheisteni sukujen tarinaan. Blogiini kirjoittelen tutkimusteni tuloksista.
Lappajärven savolaishaara uusiksi – Ydna-osumilla on merkitystä
Olen puhunut ja kirjoittanut enoni savolaistaustaisesta isälinjasta N-BY33083 lappajärveläisenä haplona ja haarana, ovathan sen osumien tunnetut isälinjat johtaneet 1500-luvun Lappajärvelle. Nimesin linjan alunperin Söyringin haaraksi sen osumien vanhimman tunnetun esi-isän mukaan. Uusien osumien myötä N-BY33083 haara on elänyt, muuttunut ja tarkentunut. Samaan tahtiin on tietoa tullut lisää. Söyringin haara onkin vain yksi N-BY33083 haplon alahaaroista.… Jatka lukemista Lappajärven savolaishaara uusiksi – Ydna-osumilla on merkitystä
Kärnästä isälinjaa etsimässä
Yritän kurkotella äitini isälinjaa kirkonkirjoja kauemmaksi. DNA-testin BigY tulos N-FTA95969 kertoo, että yhteyttä kannattaa etsiä Lappajärven Kärnästä. Vimpelin Lypsinmaalla vanhin tunnettu esi-isä Äitini isälinjan vanhin kirkonkirjojen mukainen esi-isä on Vimpelin Lypsinmaan isäntä Olavi Antinpoika (1630-1718). Voin melko rauhallisin mielin uskoa rippikirjojen kertoman todeksi, sillä enollani on kaksi Ydna-osumaa, jotka tukevat isälinja oikeellisuutta. Genissä Olavi Antinpojan… Jatka lukemista Kärnästä isälinjaa etsimässä
Vimpelin Björknäs, josta tuli Pokelainen, Lypsinmaa ja Kotkaniemi
Vimpelin Björknäs on mielessäni ollut kummallinen kokonaisuus, jonka talot ja niiden muodostumiset ovat olleet sekavat. Matti Lundin avulla kävin käsiksi käsitteisiin Pokela ja Pokelainen, Björknäs ja Björknäset, Kotkaniemi ja Flaka(näs) sekä Lypsinmaa, sillä ainakin sukututkimuksissa näitä nimiä tunnutaan käyttävän täysin miten sattuu. Björknäs, jota myös Björknäsetiksi kutsutaan, on alue Vimpelissä, Lappajärven rannalla ja sen tarina… Jatka lukemista Vimpelin Björknäs, josta tuli Pokelainen, Lypsinmaa ja Kotkaniemi
Lappajärven Kärnänsaari ja sen pikkutalo
Talo Kärnään oli perustettu 1548, mutta Kärnänsaaressa oli myös toinen, pienempi talo, jota tässä kutsun torpaksi. Torpan tila ei ollut varsinainen lohkotila päätilasta, mutta se oli pystytetty Kärnän luvalla ja sen aloittaja Mikko Ollinpoika oli todennäköisesti sukua Kärnän taloon. Mikko Ollinpojan nimi alkaa esiintyä kymmenysluettelossa vuonna 1586 ja 1602 tila mainitaan autiotilana vuotuisveroissa. Neljä vuotta… Jatka lukemista Lappajärven Kärnänsaari ja sen pikkutalo
Söyringin N-BY33083 haplo vahvistuu
Kutsun Ydna:n N-BY33083 haaraa Söyringin haploksi. Syynä on se, että ainakin kolmen, mahdollisesti jopa viiden, Ydna-testatun miehen isälinjat vievät lappajärveläiseen Söyrinki Pietarinpoikaan. Neljä näistä testatuista on tehnyt BigY-testin ja saanut haplokseen N-BY33083 ja yksi on Y111-testattu, läheinen osuma muille.1 Söyrinki Pietarinpoika Söyrinki Pietarinpojasta tiedetään, että hän on tullut pikkupoikana Savosta isänsä Pietarin Ollinpojan kanssa Lappajärvelle… Jatka lukemista Söyringin N-BY33083 haplo vahvistuu
T1a1 Pohjanmaan haaran kuulumisia alkuvuodesta 2024
Olen mtDNA:n äitilinjaltani T1a1 ja kuulun ns. Pohjanmaan haaraan, jonka oma mutaatio erottaa meidät muista T1a1 haplon linjoista. Minulla on helmikuun alussa 2024 FTDNA:n osumalistassa 20 osumaa, jotka kuuluvat tähän oman mutaation Pohjanmaan haaraan ja joiden lähes kaikkien tunnetut esiäidit ovat eläneet 1600-luvun jälkeen Etelä-Pohjanmaalla. Ruotsin osuman, jolla on Pohjanmaan haaran mutaatio, vanhin tunnettu äiti… Jatka lukemista T1a1 Pohjanmaan haaran kuulumisia alkuvuodesta 2024
T1a1 – epävirallista maantieteellistä tilastoa
Helmikuun alussa 2024 kävin läpi äitilinjaisia T1a1 -mtDNA-osumiani (Full Sequence), joita löysin Suomesta tai Suomeen liittyen 65 kappaletta. Suurin osa eli 21 osumaa kuului ns. T1a1 Pohjanmaan haaraan, johon itsekin kuulun ja jolla on mutaatio, jota muilla T1a1 osumilla ei ole. Onkin oikein kysyä miksi siitä ei ole tehty omaa alahaploa. Sitä odotellessa voi nautiskella… Jatka lukemista T1a1 – epävirallista maantieteellistä tilastoa
Keltaniemi kohti isojakoa 1818
Vuonna 1818 Keltaniemessä oli kaksi taloa, Ylöstalo ja Alestalo, jotka molemmat olivat kruunun eli valtion omistuksessa eli ne eivät olleet perintötaloja vielä tuolloin. Nämä talot jakoivat keskenään Keltaniemen viljelylohkot, jotka olivat mainittujen talojen käytössä, mutta eivät kenellekään nimettyjä. Yhdessä talot vastasivat yhden manttaalin veroista. Toukokuun lopulla 1818 saapui varamaamittari toimittamaan isojakoa Keltaniemen kylässä, joka tuolloin… Jatka lukemista Keltaniemi kohti isojakoa 1818
Keltaniemeen vie vain yksi ainoa tie
Keltaniementie erkanee Kopsuontiestä Ruotsalaisen järveen kuuluvan Sirkkulahden kohdalla. Se on ainoa Keltaniemeen vievä tie, jota pitkin voi ajaa autolla, vaikka monet navigaattorit ohjaavat kääntymään Kopsuontieltä Vuorenlammin kohdalla. Vanha tie Kuva vuodelta 1855-56, jolloin Kopsuontieltä Keltaniemeen johtava tie lähti kartassa näkyvän Myllyjärven kohdalta.Kuva: JYU Kalmbergin kartasto R IV : List 6 Kun katselee vanhoja karttoja, nykyinen… Jatka lukemista Keltaniemeen vie vain yksi ainoa tie
