Keltaniemeen vie vain yksi ainoa tie

Keltaniementie erkanee Kopsuontiestä Ruotsalaisen järveen kuuluvan Sirkkulahden kohdalla. Se on ainoa Keltaniemeen vievä tie, jota pitkin voi ajaa autolla, vaikka monet navigaattorit ohjaavat kääntymään Kopsuontieltä Vuorenlammin kohdalla.

Vanha tie

Kun katselee vanhoja karttoja, nykyinen Kopsuontie on niissä jo näkyvissä. Eivät nykyiset navigaattorit ihan väärässä ole ohjatessaan Keltaniemeen Vuorenlammin (kartassa tie näyttää menevän Myllyjärven) kohdalta, sillä siitä on lähtenyt vanha tie, joka on tuonut risteykseen, joka nykyisinkin ohjaa tulijat joko Keltaniemeen tai Keltalahteen vievälle reitille. Tuota vanhaa Vuorenlammin tietä pitkin ei kuitenkaan enää pääse ajamaan autolla Keltaniemeen tai -lahteen asti. Paikallisilta asukkailta muistan kuulleeni, että sitä edelleen käytetään hevostienä.

Kopsuontien historiaa

Nykyinen Kopsuontie on ollut kautta aikain se suoni, jota pitkin Keltaniemen asukkaat ovat 1500-luvulta lähtien kulkeneet kotiinsa. Alunperin se oli vain pieni ja kapea karjapolku, joka ensin Vesivehmaalta johti Kopsuon kylälle ja sieltä Keltaniemeen.

Varsinaisen tien rakentaminen Vesivehmaalta Kopsuolle oli aloitettu nälkävuonna 1868, mistä kertoo Asikkalan kunnanhallituksen kokouspöytäkirja 2.5.1869:

”… tien tekemiseen, joka menneenä kesänä aljettiin Vesivehmaasta – Kopsoon kylään ja on Kopsoosta päätetty tehtäväksi aina Kalkkisten kylään asti.”

Tien tekeminen oli aloitettu ns. hätäaputyönä, sillä Suomessa elettiin tuolloin raskaita kato- ja nälkävuosia. Jo edelliskesänä 1867 Asikkalaan oli tullut tieto, että Hämeenlinnan viljavarastot oli käyneet niin vähiin, ettei sieltä ollut enää saatavilla viljaa lainaksi ja kun vähävaraiset eivät enää saaneet töitä talollisilta (koska myös näiden viljavarastot olivat loppumaisillaan), he olivat joutuneet lähtemään kerjuulle. Tästä syystä ja ihmisten toimeentulon mahdollistamiseksi Asikkalassa oli päätetty anoa kuvernööriltä ”toimenpidettä joidenkin aputöiden aikaansaamiseksi, kuten kanavan kaivaminen Päijänteen ja Vesiojan välille, josta jo oli päätöskin tehty. Ehdotettiin myös tien rakentamista Rauvalasta Vesivehmaalle.”* (Rauvala näkyy allaolevassa kartassa Kopsuontien varrella Särkijärven ja Mustjärven välissä.)

Rahaa tai jauhoja työläisten palkaksi ilmeisesti saatiin, sillä Vääksyn kanava ja Kopsuon tie tehtiin hätäaputöinä vuosina 1867-70.

Mutkia, mäkiä ja korjaussuunnitelmia

Kopsuontie on aina ollut mutkainen ja mäkinen, entisiä karja- ja muita polkuja mukaellen. Hevosilla ja niiden vetämillä rattailla päästiin Kopsuontietä pitkin kulkemaan tien rakennustöiden jälkeen ja kerrotaanpa siellä huristellun paikkakunnan ensimmäisellä autollakin, jonka kopsuolaisnen Heino Uotila (s. 1883) oli hankkinut omakseen 1910-luvulla.

Mutkat ja mäet ovat edelleen nähtävissä ja koettavissa. 1930-luvulla oli laadittu suunnitelma tien parantamiseksi, mutta se jäi sodan jalkoihin eikä sitä koskaan toteutettu. 1960-luvulla asiaan tartuttiin uudelleen, kun Keltaniemen kesäasukas Aarne Sihvo sekä Kopsuontien varren kaksi maanviljelijää Lauri Mikkola ja Roope Lehtinen lähettivät Tie- ja Vesirakennushallitukselle kirjeen otsikolla ’Kopsuon tien rakentamisen kiirehtiminen’.

Kirjeessä kerrottiin tien olleen tuolloin ’hyvin mutkainen ja kapea ja koko maan mäkisimpien ja mutkaisimpien teitten maineessa’. Perusteluina tien rakentamiselle ja korjaamiselle oli kerrottu mm. että ’puutavarayhtiöt eivät ole halukkaita ostamaan puutavaraa tämän tien varrelta’, ’valtion postiautolle Lahti-Jyväskylä ja muulle linja-autoliikenteelle tien mäkisyys ja mutkikkuus on suurena haittana’ ja että ’paikallisliikennettä ei nykyisellään voida ajatellakaan’.

Kustannuksiakin kirjeessä ajateltiin, sillä ’tien perusteellinen korjaus ei muodostu vaikeaksi, koska vesistöjen ylityksiä eikä pohjattomia soita ole ja mm. kalliit sillat jäävät pois’. Samalla vedottiin Asikkalan huonoon työllisyystilanteeseeen, joka syy oli lähes 100 vuotta aiemmin johtanut tien rakentamiseen.

Reilun vuoden kuluttua edellisen kirjeen lähettämisestä oli saman asian puitteissa lähetetty kirje eduskunnalle. Mitä ilmeisemmin asia ei ollut edennyt Tie- ja Vesirakennushallituksessa.

Kopsuontie tänään

Tämän päivän Kopsuontie vie Vesivehmaalta Kalkkisiin asti päätyen upeaan entisen lossin korvaamaan siltaan Kalkkisissa. Silta rakennettiin vuonna 2000 ja se on uljas näky Kymijoen yllä.

Kopsuontie on edelleen kiemurainen ja mäkinen, mutta sillä ei enää ajeta Jyväskylän rallin erikoiskokeita kuten ennen. Se on saanut asvaltin pintaansa.

Syksyllä 2014 Kopsuontien liikenne lisääntyi huomattavasti, kun Pulkkilanharjun kautta kulkenut liikenne katkaistiin siltatyömaan vuoksi ja liikenne ohjattiin kulkemaan Kopsuontien kautta. Raskaan kauttakulkuliikenteen vuoksi tien asvalttipinta vaurioitui pahoin ja on yhä edelleen korjaamatta. Olisi uusien korjauspyyntökirjeiden aika.

Lähteet:

Asikkalassa 13.1.1960 päivätty kirje Tie- ja Vesirakennushallitukselle. Aarne Krogeruksen kokoelmat.

Helsingissä 10.2.1961 päivätty kirje Eduskunnalle. Aarne Krogeruksen kokoelmat.

Vesivehmaan seudun kylien historia 2, s. 44, Reijo Husar 1996

Yle /Tapio Enlund 23.4.2014 – Pulkkilanharjun kapea silta menee viimein remonttiin

Yle /Juha-Petri Koponen 2.1.2015 – Kurvikas Kopsuontie kovilla poikkeusreittien takia 

**Aarne Sihvon Etelä-Suomen Sanomille lähettämä lukijakirje lehdessä nro 310/1960. Aarne Krogeruksen kokoelmat.