Keltaniemi

Matkustajalaivoja Keltaniemessä

Keltaniemessä Hietamäkeen kuuluu Hietaranta -niminen maa-alue, jonka vanha laituri on herättänyt mielenkiintoa heti ensi tapaamisestamme lähtien. Todellisuudessa laituria ei enää ole, mutta sen veden alla olevista kiviperustuksista ja lahonneista tukkirakennelmista voi päätellä laiturin olleen jykevä ja kohtalaisen suuri entisajan laituriksi.

Laivoja Hietarannan laiturissa?

Kyselin laiturista Keltaniemessä lapsuudestaan asti asuneelta Alatalon vanhalta emännältä ja hän kertoi Lahdesta Päijänteen kautta Heinolaan matkanneista laivoista, jotka pysähtyivät Hietarannassa kenraali Sihvon aikana 1940- ja -50 -luvuilla. Tuntui uskomattomalta, että tavallisella mökkilaiturilla, jollaiseksi laiturin kuvittelin, olisi pysähtynyt laiva. Järvi on kyllä siinä kohtaa äkkisyvää, mutta olisiko sen syvyys riittänyt matkustajalaivalle?

Kenraali Sihvon tyttärenpoika vahvisti Alatalon emännän kertomukset. Hän kertoi itsekin tulleensa Hietarantaan ’vesibussilla’, joka poikkesi Hietarantaan aina tarvittaessa. Hän muistelee, että 1960-luvun alussa tilanne muuttui, kun laivat ajoivat Hietarannan ohi Keltaniemen Torniemeen päin, jonne oli alkanut tulla huvila-asutusta ja hyvä tie.

Tuulantei Vääksyn kanavassa. Vanhan postikortin kuva Aarne Krogerus.

m/s Tuulantei on entinen s/s Louhi

Laivat, jotka Hietarantaan pysähtyivät, olivat sisävesiliikenteeseen tarkoitettuja moottorilaivoja, joista käytetään lyhennystä m/s. Yksi tällainen oli Tuulantei, jolla Aarne Sihvon tyttärenpoika kertoi itsekin matkustaneensa Hietarannan laituriin.

Tuulantei oli aikaisemmalta nimeltään Louhi ja se oli muutettu moottorilaivaksi Heinolan Konepajalla vuonna 1957 seilattuaan sitä ennen vuosikymmeniä Vesijärven, Päijänteen ja Ruotsalaisen laineilla höyrylaivana. Louhella oli Hietarantaan vahvat siteet, sillä sen oli ostanut itselleen vuonna 1920 apteekkari Verner Dahlström. Samainen mies, joka tuolloin omisti myös Hietarannan tilan.

’Louhi’ poikkesi Hietamäessä tiistaisin ja torstaisin. Matkustaminen oli joustavaa, sillä matkustajia pyydettiin ilmoittamaan mikäli laivan lähtöajat olivat hankalia. Ilmoitus oli Heinolan Sanomissa 9.6.1928. Kuva: Kansallisarkiston sanomalehtiarkistosta

Laivaliikennettä jo 1920-luvun alussa

’Louhi’ ei kuitenkaan ollut edes ensimmäinen Hietamäen rantaan pysähtynyt alus, sillä Heinolan Sanomista löytyy ilmoitus, joka kertoo s/s Heinola ja s/s Kymi -nimisten höyrylaivojen päästelleen höyryjään Hopeaselällä ja pysähtyneen Keltaniemessä jo kesällä 1920. Pysähtyivätkö laivat Hietarannassa jo tuolloin vai rakennettiinko Hietarantaan laituri vasta sen jälkeen, kun apteekkari Dahlström oli ostanut ’Louhen’ itselleen. Se jäänee arvoitukseksi ainakin toistaiseksi.

Laivaliikenne Keltaniemeen oli alkanut jo ainakin 1920. Ilmoitus Heinolan Sanomissa 15.9.1920. Kuva: Kansallisarkiston sanomalehtiarkisto

Lähteet:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s