Keltaniemessä Hietamäkeen kuuluu Hietaranta -niminen maa-alue, jonka vanha laituri on herättänyt mielenkiintoa heti ensi tapaamisestamme lähtien. Todellisuudessa laituria ei enää ole, mutta sen veden alla olevista kiviperustuksista ja lahonneista tukkirakennelmista voi päätellä laiturin olleen jykevä ja kohtalaisen suuri entisajan laituriksi.
Laivoja Hietarannan laiturissa?
Kyselin laiturista Keltaniemessä lapsuudestaan asti asuneelta Alatalon vanhalta emännältä ja hän kertoi Lahdesta Päijänteen kautta Heinolaan matkanneista laivoista, jotka pysähtyivät Hietarannassa kenraali Sihvon aikana 1940- ja -50 -luvuilla. Tuntui uskomattomalta, että tavallisella mökkilaiturilla, jollaiseksi laiturin kuvittelin, olisi pysähtynyt laiva. Järvi on kyllä siinä kohtaa äkkisyvää, mutta olisiko sen syvyys riittänyt matkustajalaivalle?
Kenraali Sihvon tyttärenpoika vahvisti Alatalon emännän kertomukset. Hän kertoi itsekin tulleensa Hietarantaan ’vesibussilla’, joka poikkesi Hietarantaan aina tarvittaessa. Hän muistelee, että 1960-luvun alussa tilanne muuttui, kun laivat ajoivat Hietarannan ohi Keltaniemen Torniemeen päin, jonne oli alkanut tulla huvila-asutusta ja hyvä tie.
m/s Tuulantei on entinen s/s Louhi
Laivat, jotka Hietarantaan pysähtyivät, olivat sisävesiliikenteeseen tarkoitettuja moottorilaivoja, joista käytetään lyhennystä m/s. Yksi tällainen oli Tuulantei, jolla Aarne Sihvon tyttärenpoika kertoi itsekin matkustaneensa Hietarannan laituriin.
Tuulantei oli aikaisemmalta nimeltään Louhi ja se oli muutettu moottorilaivaksi Heinolan Konepajalla vuonna 1957 seilattuaan sitä ennen vuosikymmeniä Vesijärven, Päijänteen ja Ruotsalaisen laineilla höyrylaivana. Louhella oli Hietarantaan vahvat siteet, sillä sen oli ostanut itselleen vuonna 1920 apteekkari Verner Dahlström. Samainen mies, joka tuolloin omisti myös Hietarannan tilan.
Laivaliikennettä jo 1920-luvun alussa
’Louhi’ ei kuitenkaan ollut edes ensimmäinen Hietamäen rantaan pysähtynyt alus, sillä Heinolan Sanomista löytyy ilmoitus, joka kertoo s/s Heinola ja s/s Kymi -nimisten höyrylaivojen päästelleen höyryjään Hopeaselällä ja pysähtyneen Keltaniemessä jo kesällä 1920. Pysähtyivätkö laivat Hietarannassa jo tuolloin vai rakennettiinko Hietarantaan laituri vasta sen jälkeen, kun apteekkari Dahlström oli ostanut ’Louhen’ itselleen. Se jäänee arvoitukseksi ainakin toistaiseksi.
Lähteet:
- Aila Mattilan (2016) ja Aarne Krogeruksen (2021) kertomukset
- Tuulantei ja Louhi: http://www.turkusteamers.com/paikallisliikenne/XXIII/laiva.html
- Kansallisarkiston sanomalehtiarkisto
JuuretOn 