Keltaniemen talot 1910-20 rippikirjan mukaan

Asikkalan rippikirjoista on vuodenvaihteessa julkaistu netissä uusia sivuja ja nyt sieltä löytyvät myös vuodet 1910-20. Keltaniemen kylästä löytyy 22 rippikirjasivua. Kävin kaikki 22 sivua läpi, kirjasin exceliin kaikki asukkaat, minä vuosina ja missä he olivat asuneet noina vuosina ja mistä olivat tulleet ja minne menneet. Näin syntyi mielenkiintoista tietoa kylän asukkaista ja erityisesti sukulaisuussuhteista, mikä auttaa minua ymmärtämään myös nykyhetkeä, kun kyselen ja kuuntelen tarinoita Keltaniemen menneisyydestä.

Tuon kymmenen vuoden aikana Keltaniemessä asui 133 rippikirjaan merkittyä henkilöä (+ kolme kuolleena syntynyttä lasta), joista osan sukujuuret olivat vahvasti Keltaniemesssä ja osa viivähti kauttakulkumatkalla vuoden tai kaksi. Yleisnäkymänä voi sanoa, että muualta tulijat olivat lähikylistä ja aviopuoliso otettiin läheltä. Näihin palaan jatkossa, kun käyn aineistoa enemmän läpi.

Talojen historiaa vähän kauempaa

Tässä vähän pohdintaa kylän ja talojen aiemmista vaiheista siten kuin ne näyttäytyvät rippikirjoissa.

Keltaniemi oli rippikirjojen mukaan vielä 1870-luvulla ’enstaka’ (yksinäistalo) eli maakirjatalo, joka aikaa myöten on jakautunut useampaan osataloon. Förvaltningshistorisk ordbok* on suomentanut enstakan näin:

yksittäistila, yksittäisasumus (siirtokylä) Sarkajaon aikaan erillään muusta kylästä tai sen ulkoreunalla sijaitseva uudistila, jolla ei ollut yhteistä omistusta muiden tilojen kanssa ja joka kameraalisesti laskettiin erilliseksi kyläksi.

Näin lienee käynyt Keltaniemessä, jossa 1870-luvulla oli kolme taloa: Ylätalo, Mikkola ja Alatalo, ja näiden lisäksi vielä kolme torppaa – Vuoripuoli, Jussila ja Hietaniemi. Koko Keltaniemi taloineen ja torppineen oli kruunun eli valtion omistama, josta kertoo rippikirjan merkintä ’krono’.

Luultavasti 1870-luvun loppupuolella on tapahtunut muutos talojen omistussuhteissa. 1880-luvun rippikirjoissa ei enää ole merkintää ’enstaka’ tai ’krono’ ja torpat ovat siirtyneet talojen alasuuteen siten että Vuoripuoli kuuluu Ylätaloon ja Jussila ja Hietaniemi Alataloon. Mikkolalle ei ole merkitty omaa torppaa. Taloissa asuivat samat ihmiset kuin 1870-luvun lopullakin.

Ylätalon isäntä oli Maurits Nikolai Andersson myöh. Mäkiniemi (1858-1929) ja Mikkolassa Erik Abrahamsson (1849-89). Alatalon isännäksi oli vuonna 1876 tullut Henrik Johansson Hahl (1834-1910), jonka aiemmin taloa asuttanut lapseton eno oli kuollut vuonna 1874.

Huom. Olen näissä tiedoissa käyttänyt taloista vain rippikirjan antamaa tietoa, joka on hyvää pohjatietoa kylän taloista ja torpista. Lisää ja tarkempaa tietoa saa maakunta-arkistosta. Asikkalan talojen kauppakirjoja, lainhuudatuksia yms. on Hämeenlinnan maakunta-arkistossa ja myös henkikirjoista voi etsiä lisää tietoa.

Talot 1910-luvulla

Kun 1910-luku alkaa, Keltaniemessä on edelleen samat kolme taloa kuin 1880-luvulla ja Ylätalon isäntänä häärii edelleen Maurits Mäkiniemi, mutta Alatalossa ja Mikkolassa isäntä on vaihtunut. Uusia taloja ovat entiset torpat Jussila ja Hietamäki, joista Jussila on entinen Alatalon ja Hietamäki entinen Mikkolan torppa. Selvyyden vuoksi: Hietamäki ja Hietaniemi ovat kaksi eri tilaa.

Ylätalo

Maurits Nikolai Antinpoika, joka keväällä 1906 oli ottanut sukunimekseen Mäkiniemi, oli Ylätalon isäntä ja omistaja sekä kirkkoneuvoston jäsen. Hänen vaimonsa oli Ida Agatha Adamintytär os. Uitto (1858-1929) ja hän oli kotoisin Asikkalan Salon Hannulasta. Mauritsin ja Idan lapsista tuli ajan kuluessa useamman Keltaniemen tilan omistajia.

Ylätalolla oli yksi torppa, Vuoripuoli, jossa asui torppari ja mylläri Johan Davidinpoika Vuorinen (s. 1847), joka oli tullut Keltaniemeen Kopsuolta Jokelan torpasta. Hänen vaimonsa Eva Sofia Kustaantytär oli kuollut 69-vuotiaana joulukuussa 1918, mutta heidän tyttärensä Pauliina asui isänsä tilalla perheensä kanssa.

Alatalo

Alatalon isäntä oli Maurits ja Ida Mäkiniemen poika Johan Feliks (1880-1934), joka oli ottanut sukunimekseen Helin. Hän oli mennyt Alataloon vävyksi vuonna 1901 avioiduttuaan Ida Maria Antintyttären (1876-1965) kanssa, joka oli ollut Henrik Hahlin (1834-1910) kasvattitytär. Henrik Hahlilla vaimonsa kanssa ei ollut biologisia lapsia, joten Ida Maria oli tullut taloon kasvatiksi vuonna 1896, jolloin hän oli 20-vuotias.

Hietaniemi

Ida Maria tuli Alataloon Hietaniemestä, jossa hänen vanhempansa asuivat. Isä Anders Vilhelm Kustaanpoika (s. 1844) oli ollut Alatalossa yhtiömiehenä-bolagsman (rippikirjassa myös muodossa yhdysmies) vuodesta 1876 ja Ida Maria oli syntynyt Alatalossa samana vuonna. Vuonna 1885 Anders Vilhelm on perheineen muuttanut Alatalon Hietaniemen torppaan, jossa hänet mainitaan isäntänä. 1910-20 rippikirjassa Andersin asemaksi talossa mainitaan itsellinen. Hietaniemen omistajaksi on merkitty Maurits Mäkiniemi

Vuonna 1917 Hietaniemeen muuttaa Kalle Kustaa Mäkiniemi (1887-1966), Ylätalon Maurits Mäkiniemen poika, vastavihityn vaimonsa Hanna Niemistön (1892-1957) kanssa. Hanna on syntyjään keltaniemeläinen, jonka vanhemmat olivat olleet Alatalon ja Mikkolan palkollisia.

Jussila

Alatalon vanha torppa, Jussila, on merkitty taloksi, jonka isäntänä oli Kaarlo Vihtori Peltonen (s. 1876). Kaarlo oli syntyisin Sysmän Nuoramoisista ja oli tullut vain 15-vuotiaana rengiksi Urajärven kylään kuuluneeseen Keltalahden torppaan. Sieltä hän oli ottanut vuonna 1897 torpan tyttärestä Vilhelmiinasta (s. 1870) vaimon itselleen ja sen jälkeen aviopari oli muuttanut Hietaniemeen. Vuosien 1900-10 rippikirjassa Kaarlo on jo merkitty Jussilan omistajaksi ja seuraavassa rippikirjassa 1910-20 Jussilan isännäksi.

Mikkola

Mikkolan isäntänä on Johan Petter Siren (s. 1887), joka oli vuonna 1913 tullut vävyksi Mikkolaan ja ottanut sittemmin talon nimen sukunimekseen. Johan Petter oli Kopsuon Uotilassa asuneen itsellisen poika ja hänen vaimonsa Josefiina Erkintytär (s. 1881) oli Mikkolan talon tytär, jonka veli Juho Kustaa (s. 1874) oli ollut Mikkolan isäntänä vuoteen 1909 asti ja siirtynyt silloin isännöimään Kopsuon Liuhtolan taloa.

Hietamäki

Hietamäki oli entinen Mikkolan torppa, joka 1910-20 rippikirjassa on merkitty taloksi. Hietamäkeä asuttaa perheineen Aaret Hietamäki, entinen Wallden (s. 1859), jonka tiedän lunastaneen Hietamäen itselleen kuvernöörin päätökselle tammikuussa 1911. Aaret myy Hietamäen vuonna 1916 Heinolan apteekkari Verneri Dahlströmille, joka mainitaankin jo rippikirjassa Hietamäen omistajana. Aaretin perheineen muuttaa Hietamäestä vuonna 1918.

Hietamäen myöhemmästä omistushistoriasta olen kertonut täällä.

Liekö Hietamäen paikalla, pihapiirissä tai lähettyvillä ollut aiemmin Kallioisen torppa? Hietamäessä nimittäin asustaa vuoteen 1916 asti leski Henriikka Topiaantytär (s. 1854), jonka aiempi koti on ollut Kallioisen torpassa ja jota torppaa ei enää 1910-20 rippikirjassa mainita.. pohdinpa vain.

Kuoppala

Mikkolan talon Kuoppala niminen torppa lienee uusi torppa, jonka torpparina oli Karl Maurits Wirtanen (s. 1884). Hän oli perheineen muuttanut Kuoppalaan vasta vuonna 1920, jolloin Kuoppala esiintyy torpan nimenä ensimmäisen kerran. Karl oli syntyperäinen keltaniemeläinen ja hänen vanhempansa olivat eläneet Keltaniemessä itsellisinä. Hänen vaimonsa Amanda Kustaantytär Suominen (s.1882) oli tullut Keltaniemeen vuonna 1906 Salon Pietilästä.

Lähteet

• Asikkalan Keltaniemen rippikirjat 1910-20, 1900-10, 1890-99, 1880-89, 1872-29
• Asikkalan Keltalahden rippikirja 1910-20
• Asikkalan Kopsuon rippikirjat 1910-20
• geni.com
• * Kari Melleri