Järviseudun isälinjoja

Lappajärven Kärnänsaari ja sen pikkutalo

Talo Kärnään oli perustettu 1548, mutta Kärnänsaaressa oli myös toinen, pienempi talo, jota tässä kutsun torpaksi. Torpan tila ei ollut varsinainen lohkotila päätilasta, mutta se oli pystytetty Kärnän luvalla ja sen aloittaja Mikko Ollinpoika oli todennäköisesti sukua Kärnän taloon.

Mikko Ollinpojan nimi alkaa esiintyä kymmenysluettelossa vuonna 1586 ja 1602 tila mainitaan autiotilana vuotuisveroissa. Neljä vuotta myöhemmin nihdiksi eli jalkaväen sotilaaksi mainittu Mikko Ollinpoika ottaa hallintaansa 11 panninmaan talon. Vuoden 1608 maantarkastuksessa tilalle määrättiin puolen manttaalin vero ja isännäksi tuli Erkki Mikonpoika.

Erkki Mikonpoika isännöi torpan maita vain muutaman vuoden, sillä vuonna 1615 Elvsborgin erien luettelossa Erkin kerrotaan karanneen ja vaimo on mainittu leskeksi vuosina 1617-20. Maakirjoissa Erkin nimi kummittelee vielä yli kymmenen vuotta, mutta mies on jossain muualla kuin tiluksiaan hoitamassa. Vuosia myöhemmin, vuonna 1633, Olli Kärnä on haastanut käräjille Erkki Mikonpoika -nimisen miehen Veräjänojan niittyä koskien, mutta Erkki Mikonpoika ei tullut paikalle.

Paavo Pokelainen

Lappajärven kartassa Kärnä on merkitty punaisella pisteellä ja Pokelainen sinisellä. Kartta on vuodelta 1770 ja pisteet osoittavat vain suunnilleen tilojen sijainnin. Kuvan kartta: Jyväskylän yliopisto, https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/20637

Erkki Mikonpojan ’lesken’ jälkeen vuoden 1623 karjaluettelossa torpan tiluksille on merkitty Paavo Mikonpoika ja vuosina 1624-30 nimi on Paavo Pokelainen. Onko kyseessä yksi ja saman henkilö? Kuka hän on?

Paavo Pokelainen pysyttelee Kärnänsaaren maisemissa pitkään, vaikka Kärnän torppa vaihtaa omistajaa vuonna 1632. Tuolloin Kärnän talon silloinen isäntä Olavi Antinpoika (s.n.1570) ostaa torpan Kirsti Mikontyttäreltä. Nopeasti ajateltuna Kirsti olisi ’kadonneen’ Erkki Mikonpojan vaimo, mutta yhtä hyvin hän on saattanut olla Erkki Mikonpojan leskeksi mainittu nainen. Käytännössä Kirstin henkilöllisyydellä ei tässä mieslinjojen pohdinnassa ole merkitystä.

Kaupan myötä Kärnän torppa liitetään Kärnän taloon, mistä kertoo Kärnän manttaaliluvun lisääntyminen. Ennen kauppaa Kärnän kylvöala oli 3,5 tynnyriä ja torpan 1,5 tynnyriä, kaupan jälkeen Kärnässä viljeltiin 5 tynnyrin alaa. Kymmeniä vuosia myöhemmin, vuonna 1681, Kärnän talo halotaan kahdeksi ja syntyy Norrkärnä ja Söderkärnä.

Mutta Paavo Pokelainen jatkaa yhä olemassaoloaan Kärnänsaarella vuoden 1632 kaupan jälkeen. 1640-luvulla hän on lyönyt hynttyyt yhteen Kärnän talon kanssa ja hänellä on yhteisviljelyksiä Kärnän silloisen isännän ja torpan ostaneen Olavi Antinpojan (s.n.1570) kanssa. Ahkerana miehenä Paavo Pokelaisella on kuitenkin koko ajan katse suunnattuna oman tilan hankkimiseen ja vuonna 1645 se onnistuu, kun oletettavasti hän on ottanut haltuunsa Björknäsin autioksi jääneen talon Vimpelissä.

Björknäsin aution isännäksi on nimittäin vuoden 1645 jälkeen merkitty Paavo Paavonpoika ja Pokelainen kirjataan vasta 1676, kun isännän nimenä on Paavo Paavonpoika Pokelainen. Hänen mukaansa Björknäsissä ollutta taloa aletaan nimittää Pokelaksi.

Miksi Kärnä kiinnostaa?

Kuva: FTDNA

Kiinnostukseni Kärnää ja sen isäntien yhteyttä Vimpelin savolaisasuttajia kohtaan juontaa juurensa enoni isälinjaisen Ydna:n BigY-tuloksesta, jossa hänen tarkin Osumansa on enoni kanssa samaa haploa N-FTA95969. Osuman isälinja johtaa Kärnän talon 1500-luvun puolivälin perustajiin ja enoni isälinjan vanhin vie Vimpeliin ja siellä Lypsinmaahan lähes sata vuotta Kärnän perustamisen jälkeen. Etsin yhteyttä näille kahdelle isälinjalle, sillä kun enoni ja Osuman yhteisen haplon N-FTA95969 arvioidaan (FTDNAn Discover) syntyneen noin 1550-luvulla, se lienee tämän perusteella lappajärveläissyntyinen ja sen juuret luultavasti Kärnässä.

Pokelaisen ja Lypsinmaan yhteydestä kerron myöhemmin.

Pohdintoja henkilöllisyyksistä ja sukulaisuuksista

Mikko Ollinpoika – torpan aloittaja

  • Kuka oli torpan ensimmäinen viljelijä Mikko Ollinpoika? Hänen oletetaan olleen Kärnän talon sukua, joten olisiko hän mahdollisesti Kärnän isännän Antti Olavinpojan (s.n. 1530) nuorempi veli?
    • hänen mieslinjaiset jälkeläisensä olisivat enoni haploa N-FTA95969.
  • Olen myös arvellut, josko Mikko Ollinpoika olisi Lappajärven Hyytisestä, sillä Hyytisen ensimmäinen isäntä ja perustaja oli myös nimeltään Mikko Ollinpoika (s.n. 1531). Hän luopui isännyydestään vain kahden vuoden jälkeen vuonna 1583.
    • hänen mieslinjaiset jälkeläisensä olisivat Hyytisen haploa N-BY67538.

Erkki Mikonpoika ja Paavo Mikonpoika

  • Olivatko ’kadonnut’ Erkki Mikonpoika ja hänen jälkeensä torppaan tullut Paavo Mikonpoika veljeksiä? Onko Paavon patronyymi merkitty oikein?

Paavo on monessa mukana – onko kyse samasta henkilöstä?

  • 1623 Kärnän torppaa on viljellyt Paavo Mikonpoika
  • 1624-30 Kärnän torppaa on viljellyt Paavo Pokelainen
  • Vimpelin Björknäsiin 1645 on mennyt Paavo Paavonpoika ja vuodesta 1676 alkaen Björknäsissä on mainittu Paavo Paavonpoika Pokelainen
    • Kuka hän oli ja mistä hän tuli? Oliko hän Kärnän tai Hyytisen sukua tai kenties hän toi kokonaan uuden mieslinjan Lappajärvelle.
    • Järviseudun historia 1 -kirja kertoo Pokelaisen olevan Vimpelin ainoa savolainen talo ja suvun siirtyneen Vimpelin Björknäsiin eli Pokelankylään vasta 1500-luvun lopulla Lappajärven Kärnänsaaresta, joten tämän perusteella Paavo Pokelainen olisi savolaistaustainen. Mutta oliko hän?

Lähteet:

  • Suurimman osan tiedoista olen saanut sähköpostikirjeenvaihdossa Matti Lundin kanssa 3/2024. Matti Lund on sukututkija, joka on käyttänyt lähdeaineistonaan voudintilejä, henkikirjoja ja käräjäpöytäkirjoja. Hän kirjoittaa Eteläpohjalaiset juuret -lehteen ja ilman häntä tätä artikkelia ei olisi syntynyt.
  • Kari Melleri, Savonkylän talojen isännät 1500- ja 1600-luvulla https://www.evijarvensukututkijat.fi/KariMelleri/Savonkyla.html
  • Sukukirja Hyytinen Lappajärvi, Hyytisen sukuseura ry, 2010
  • FTDNA enoni Blocktree
  • FTDNA – Finland DNA -projekti
  • Järviseudun historia 1, s. 250

2 thoughts on “Lappajärven Kärnänsaari ja sen pikkutalo

Jätä kommentti