T1a1

T1a1 – epävirallista maantieteellistä tilastoa

Helmikuun alussa 2024 kävin läpi äitilinjaisia T1a1 -mtDNA-osumiani (Full Sequence), joita löysin Suomesta tai Suomeen liittyen 65 kappaletta. Suurin osa eli 21 osumaa kuului ns. T1a1 Pohjanmaan haaraan, johon itsekin kuulun ja jolla on mutaatio, jota muilla T1a1 osumilla ei ole. Onkin oikein kysyä miksi siitä ei ole tehty omaa alahaploa. Sitä odotellessa voi nautiskella runsaalla osumataulukolla, jossa tällä hetkellä on kaiken kaikkiaan 1001 osumaa.

Maailmalla

Maailmalla FTDNA testattuja T1a1 naislinjoja löytyy tällä hetkellä lukumäärällisesti eniten Britanniasta, josta löytyy 120 osumaa jakautuen Englanti 54, Irlanti 50 ja Skotlanti 16. Seuraavaksi tulee USA (74), jonne tietysti on matkannut moni nainen vieden eurooppalaisen äitilinjansa mukanaan.

Suomen lähialueilta Saksassa on 54 testattua T1a1 haploa, Ruotsissa 40 ja Norjassa 25.

Varsinais-Suomi

Pohjanmaan haaran jälkeen toiseksi eniten T1a1 naislinjaa vaikuttaisi olevan Varsinais-Suomessa, josta löytyy 11 osumaa. Osumien paikkakuntia ovat Kaarina, Koski TL, Lieto, Marttila (2 kpl), Mellilä, Metsämaa, Oripää, Pertteli, Piikkiö, joka ja Yläne.

Varsinais-Suomen ja Uusimaan T1a1 osumien vanhimpien tunnettujen esiäitien asuinpaikkoja 1600-luvulta lähtien. Pohjakuva: Maanmittauslaitoksen karttapaikka.

Kolme osumaa on ilmoittanut tai olen genistä etsinyt tietoa (en ole tarkistanut oikeellisuutta) vanhimman tunnetun esiäidin syntyneen jo 1600-luvun puolella. Neljän ylämummo on 1700-luvun lapsia ja kolme on syntynyt 1800-luvulla. Yhden tiedoista löytyi vain paikkakunta.

Uusimaa

Varsinais-Suomesta kun siirrytään rannikkoa pitkin itään, löytyy Uudeltamaalta kolme osumaa, joista kaksi ylämummoa 1700-luvulta ja yksi 1800-luvulta. Paikkakuntia on kolme: Vihti, Sipoo ja Tuusula.

Kymenlaakso ja lähiseutu

Kymenlaaksosta tai sen lähettyviltä löysin viisi osumaa, joiden ylämummot ovat asuneet Pyhtäällä, Sippolassa, Saaramaalla, Nastolassa ja Pertunmaalla. Heidän esiäitinsä ovat syntyneet 1600-1800 -luvuilla.

Karjalat

Karjalasta, sekä luovutetuilta alueilta että Etelä- ja Pohjois-Karjalastakin löytyy osumia. Muolaa (2x), Sortavala, Sosnovo eli Rautu ja Uusikirkko ovat olleet esiäitien asuinpaikkoja 1700- ja 1800-luvulla syntyneillä. Lemiltä löytyy yksi 1780-luvulla syntynyt ja luultavasti Pohjois-Karjalassa Ilomantsissa on yhden T1a1 naislinjalaisen synnyinpaikka.

Pohjois-Suomi

Pohjoisessa kun ollaan, löytyy Pielisjärveltä ja Sotkamosta T1a1 naislinjaa, joiden molempien vanhin tunnettu esiäiti on elänyt 1700-luvulla.

Oulun seudultakin löytyy T1a1 naislinjoja: Vihanti, Muhos ja Ylikiiminki sekä Ruotsin puolelta Torniojokilaaksosta Lovikan kunnasta. Noin yleisesti ottaen en käynyt läpi ruotsalaisia osumia.

Keskinen Suomi

Hyppään tässä Pohjanmaan haaran ohi (palaan siihen erillisessä kirjoituksessa) keskiseen Suomeen, josta löytyy viisi osumaa. Kaksi osumista on Kurusta ja nimistä päätellen he luultavasti ovat samaa juurta. Molempien esiäiti on elänyt 1700-luvulla.

Pälkäne, Sääksmäki ja Korpilahti ovat muiden keskeisen Suomen T1a1 esiäitien asuinpaikkoja. Pälkäneen esiäiti on 1700-luvun loppupuolelta, muut tuoreempia.

Käytännössä T1a1 naislinjoja löytyy lähes koko Suomen alueelta. Poikkeuksena on Satakunta, jonne ei ole osunut yhtään testattua T1a1 haplolinjaa, ellei niitä löydy niiden seitsemän osuman kohdalta, jotka eivät ole merkinneet mitään tietoa äitilinjastaan.

Lähteet: FTDNA T1a1 osumat, geni.com, Karttapaikka, Google

Jätä kommentti