Pylkönmäen Höökien esi-isät tulivat Suomeen luultavasti ajanlaskun alun aikoihin. He kuuluivat Ydna:n N-haploon, eli Niilon poikiin, joita Suomen miehistä on valtaosa eli noin 60 prosenttia. Niilon pojista osa on tullut Suomenmaalle Karjalan kannaksen ja osa Baltian kautta.
Niilon poikien, kuten kaikkien nykymiesten, tarina alkoi noin 60.000 vuotta sitten Afrikassa, jossa tuolloin eli alkuisä ’Adam’. Adamin miespuolisten jälkeläisten reittejä pystytään seuraamaan perimässä tapahtuvien mutaatioiden kautta.
Karkeaa perustietoa Ydna:sta ja haploista
Kuva: http://www.familytreedna.com
Vain miehillä on Y-kromosomi ja vain mies voi sitä jatkaa ja vain pojilleen. Siksi siitä juontuvasta linjasta käytetään nimitystä isälinja tai mieslinja.
Kaikki maailman miehet ovat lähtöisin ’Adamista’ joka eli Afrikassa kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Hän on geneettisen Ydna-haplopuun napa ja lähtökohta.
Kun ’Adam’ aikanaan sai poikia, näiden perimässä tapahtui jossain vaiheessa mutaatio. Mutaatiota kutsutaan haploksi ja haplot on nimetty käyttäen aakkosia ja numeroita.
Uusi haplo haarautuu aina pääoksasta omaksi alahaploksi. Näin mutaatioita ja haploja seuraamalla on pystytty kartoittamaan mieslinjojen liikkeitä Afrikasta eteenpäin.
Aina mutaation ja uuden haplohaaran syntymisen jälkeen kaikki miespuoleiset jälkeläiset kantavat perimässään tätä uutta mutaatiota, joka puuttuu kaikista muista haplopuun haaroista ja niissä olevilta miehiltä. Näin mutaatiot yksilöivät haplot ja niiden haarat.
Afrikasta kohti N-haplon syntyä
Kuva on piirretty käyttäen netissä olevaa SNP Trackeria.
Kuva: SNP Tracker, http://scaledinnovation.com
Höökin esi-isät lähtivät Afrikasta kohti Lähi-Idän – Anatolian aluetta, jossa oltiin 40.000 vuotta sitten ja siitä matkattiin kohti Kiinaa, jossa N-haploryhmä muodostui noin 20.000 vuotta sitten.
HUOM. Kaikki tämän kirjoituksen aika-arviot ovat noin-aikoja ja tarkentuvat tulevina vuosina uusien tutkimustulosten myötä.
Niilon pojat odottivat jääkauden sulamista Länsi-Mongoliassa ja matka jatkui Kazakstanin läpi kohti Venäjää. Noin 4.700 vuotta sitten Niilon pojat jakautuivat kahteen eri ryhmään eli alahaploon, joista toinen kulkeutui kohti Karjalan kannasta ja toinen kohti Baltiaa, joka oli esi-isä Höökin suunta.
Baltia
Baltian reunamille saavuttiin noin 3.200 vuotta sitten ja siitä Höökin esi-isän suunta oli kohti Pohjois-Viroa ja Itämeren rannikkoa, jonne saavuttiin noin 2.200 vuotta sitten. Kahden muun pojan jälkeläisiä lähti vähän myöhemmin Ruotsiin ja Karjalan kannakselle ja esi-isä Höök ylitti Itämeren Suomen rannikolle.
Suomen maalla
Itämeren ylittäneet Niilon pojat rantautuivat Suomenmaalle Varsinais-Suomen kautta luultavasti ajanlaskun alun tienoilla. Kaikki eivät saapuneet samaan aikaan vaan kiinteä asutus muodostui vähitellen. Tuon Varsinais-Suomeen rantautuneen esi-isä Höökin jälkeläiset kantoivat perimässään haploa N-Y5005 ja vielä kirkonkirjojen aikaan heitä löytyy mm. Loimaalta, Tammelasta, Huittisista ja Vampulasta.
Esi-isä Höök suuntasi Varsinais-Suomesta kohti Hämettä, jossa syntyneen pojan jälkeläisillä on perimässään haplo N-PH547. Matka jatkui uusien haplojen myötä kohti Jämsää, jossa 1700-luvulla Höökin suvun esi-isä oli sotilas ja nimeltään Anders Pampenskiöld. Miten reitti tarkalleen ottaen kulki, on vielä epäselvää. Tuliko Höökin isälinja Jämsään Hämeestä Pirkanmaan (arvelu Pälkäneen) vai Savon kautta Päijänteen itälaitaa pitkin ja milloin Jämsään saavuttiin, selviää kun Ydna-testejä tehdään lisää.
Sivunuolet osoittavat muiden poikien haplot ja suunnat.
Lähteitä:
- Juuresi näkyvät, Marja Pirttivaara, Siltala 2017
- Homo Fennicus, Valter Lang, SKS 2020
- FTDNAn Finland DNA, Karjala DNA, N North Eurasia, Savo DNA -projektit
- Markku Komosen YDNA-pienryhmä
- Lahden seudun sukututkijat, Ari Kolehmaisen luento 9.3.2021
JuuretOn 