Keltaniemi on menneisyyden metsästäjän kannalta ehtymätön tarinoiden taikamaa. Lähivuosikymmenten historiaa voi etsiä tarinoista ja monista kirjoitetuista lähteistä, mutta mieltä kutkuttavat myös esihistorialliset löydöt, joita Keltaniemessä on tehty.
Kivikautinen kirves
Keltaniemessä tiedetään olleen asukkaita jo kivikaudella, joka Suomessa on ajoitettu vuosien 8600-1500 eaa välille. Ajanjako käsittää tuhansia vuosia ja pitää sisällään useita eri kulttuureja, joiden myötä Suomen alueelle on saapunut väkeä monesta suunnasta ja he ovat tuoneet mukanaan mm. saviastioiden valmistamisen salat.
Muinaisia saviastioita en tiedä Keltaniemestä löytyneen, mutta naapurini rouva Simola oli 1980-luvulla löytänyt pelloltaan erikoisen kiven, jonka muoto sai hänet epäilemään sen olevan kivikautinen kirves. Hän ei saanut läheisiään vakuuttuneeksi epäilyksistään ja kirveen muotoinen kivi hautautui vintin uumeniin vuosikausiksi. 2000-luvun puolella taloon vierailulle tullut historioitsija sai kiven nähdäkseen ja oli sitä mieltä, että se kannattaisi lähettää Museovirastoon tutkittavaksi. Marraskuussa 2008 rouva sai museovirastolta vahvistuksen ja kiitoksen ’Suomen kansallismuseon kokoelmiin antamastaan lahjasta’. Kivi oli kivikautinen kirves.
Asuinpaikka
Kivikirveen löytöpaikan läheisyydestä, vain muutaman sadan metrin päästä, on löytynyt kivikautinen asuinpaikka. Paikka sijaitsee nykyisen Torniemen alueella ja on muodoltaan pitkänomainen, sen pituus pohjois-etelä -suunnassa on noin 50 metriä ja se on suunnilleen 15 metrin levyinen. Vuonna 1971 paikalta löytyi kolme kvartsikivi-iskosta, mutta ymmärtääkseni se odottaa lisätutkimusta ja -rahoitusta. Paikka on rauhoitettu eikä sinne saa mennä itsekseen kaivelemaan.
Huhu haudasta
Näiden vahvistettujen kivikautisten löytöjen lisäksi olen kuullut puhuttavan Keltaniemestä löytyneestä kivikautisesta haudasta tai hautaröykkiöstä, joka odottaisi lisätutkimusta. Paikka on hieman erillään muista kivikautisista löydöistä, mäen päällä nykyisen Keltalahteen johtavan tien varrella ja sen tarkka sijainti on vain harvojen tiedossa. Olisihan se hienoa, jos rahat tutkimukseen löytyisivät ja pääsisi lähietäisyydeltä seuraamaan millaista tietoa on kätkeytyneenä Keltaniemen multiin. Jo nyt tuntuu erityiseltä kävellä näillä vanhaa historiaa pursuavilla tanhuilla. Pitää vain pitää silmät auki ja aistit valppaina, sillä koskaan ei tiedä millaisia löytöjä Keltaniemessä on mahdollista tehdä!
Lähteet:
- Päijät-Hämeen kiinteät muinaisjäännökset, Päijät-Hämeen liitto A169, 2008: ISBN 978-951-637-163-7, ISSN 1237-6507
- Suomen historia, maa ja kansa kautta aikojen, Pentti Virrankoski, Suomalaisen kirjallisuuden seura 2012
- Nicole Roux-Simula
JuuretOn 