Varhaisia Saira -nimiä

Länsi-Suomessa sukunimen virkaa ovat ajaneet isännimet ja talonnimet, mutta itäisessä Suomessa on käytetty sukunimiä. Saira alkuisia nimiä löytyy asiakirjoista jo 1400-luvun puolelta.

Vanhimpien periytyvien sukunimien arvellaan olevan 1200 – 1300 -luvuilta. Savossa ja Karjalassa ne ovat syntyneet tarpeesta turvata mm. kaskeamiseen ja erätalouteen liittyvät hallintaoikeudet ja ajallisesti niiden lisääntymisen arvellaan liittyvän kristinuskon tuloon.

Ensimmäiset muistiin merkityt Saira alkuiset nimetovat 1400-luvulta. Täysin varma ei aina voi olla onko vanha kirjoitusasu tulkittu oikein, sillä oletetuilla Saira nimillä on tavattu yli 30 eri kirjoitusmuotoa: Sayron, Saijrain, Sairian, Sairickala; vain muutaman mainitakseni.

Hämeessä 1400-luvulla

Vanhin Saira -alkuinen merkintä on tietääkseni Hollolan asukas Hannus Sairickala vuodelta 1466. Vähän yllättää, että alue on Häme, mutta myös kaksi seuraavaksi vanhinta 1400-luvun merkintää ovat Hämeestä: Pälkäneeltä löytyy vuonna 1478 Oleff Sairialan ja Tuuloksen käräjillä on vuonna 1478 asioinut Anders Sairiala eli Sairikan.

Tuuloksessa on Sairialan kylä, josta Anders Sairiala lienee ollut kotoisin ja saanut ’sukunimensä’ sitä kautta. Samantapaisia kylännimiä on muuallakin: Taipalsaarella ja Lemillä on Sairala kuten myös luovutetun Karjalan puolella Kirvussa sekä Inkerin Kuivasissa, Turun läänin Karjalassa ja Kalannissa hieman eri muodossa oleva Sairinen. Wesulahdesta nykyisen Mikkelin alueelta löytyy Sairila, jonne perustettiin vuonna 1556  kuninkaankartano, joka sai nimensä paikalla asuneista Sairosista. Muitakin voi löytyä.

Savo

Savosta löytyy Sairilan kuninkaankartanoa varhaisemmalta ajaltakin kirjattua tietoa Sairasista.

Savon ensimmäisestä maakirjasta vuodelta 1541 löytyy Wesulahdelta Joan Sayron ja parikymmentä vuotta myöhemmin maantarkastusluettelossa vuosilta 1562-64 on listattuna useampia Sairasia Visulahdesta (Wesulax) ja Rantasalmeltakin yksi ’Sairasen Olli’.

Mikkeli, Wesulax:

• Nilz Sairanen ’Wesulax Sochen Norola Fierdungh Ratila by’ eli Mikkelin Visulahden Norolan neljänneksen Ratilan kylästä
• Matti Sajronenn ’Wesulax Sochen, Norola Fierdungh, Ratila By’
• Pååll Sajronenn ’ Wesulax Sochen, Pauckula fiärdungh’
• Peeter Pawalinpoica, Johan Pawalinpoica Saijranenn ’Wesulax Sochen, Norola Fierdungh, Noroselänbyy’
• Påwell Saijrojnenn ’Wesulax Sochen, Pauckula fiärdungh, Jokios Byy’

Rantasalmi:

• Oluff Saijroinenn ’ Randasalmi Sochn, Tussmäkj fierdungh, Mielitylän by
• (Sairoinen, Olli Randasalmi, Twssmäki, Melitijlän bij – Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1563)

Näiden lisäksi löytyy vähän erikoisemmalta suunnalta Haukiputaalla 1556 kirjattu Oleff Saijri.

Luovutettu alue

Sairasten arvellaan olevan karjalaista alkuperää, Savoon tai kenties jopa ensin Hämeeseen tullutta porukkaa. Saira alkuiset nimet ja paikat ovat luovutetun alueen Karjalassakin tuttuja jo 1500-luvun puolelta. Kirvusta löytyy Sairalan kylä ja sieltä ’mahdollinen asukas’ Nils Sairian 1543. Räisälässä tavataan 1591 Hans Sairann ja hieman myöhemmin Pyhäjärven Rotjanlahdelta Nils Sairoin 1616. Lisäksi Mikkonen-Paikkalan nimikirjan mukaan Jääskessä on ollut 1545 Hin Saira ja 1585 Oluff Saijrane sekä Käkisalmella vähän myöhemmin And Madzs Sairan 1616.

Eri alkuperää

Ari Kolehmainen kertoi maaliskuussa 2022 pitämässään luennossa, että yleinen nimi eri puolilla Itä-Suomea on todennäköisesti myös syntynyt eri aikana ja eri tahoilla ja että samat nimet eivät automaattisesti tarkoita sukuyhteyttä.

Kolehmaisen mukaan sukunimet olivat vielä 1500 – 1600 -luvuilla enemmänkin ihmisen lisänimiä, jotka saattoivat vaihtua suhteellisen usein eikä jatkumoa seuraavaan sukupolveen näin päässyt välttämättä syntymään.  Sukunimistö oli sekä karjalaisnimiston tutkijan Viljo Nissilän että Ari Kolehmaisen asiakirjahavaintojen ja Ydna-tutkimusten perusteella vielä 1500-1600 -luvuilla muotoutumisvaiheessa.

Kuitenkin alueelliset paikallissuvut, kuten Kerimäen Sairaset, ovat Kolehmaisen tutkimusten mukaan todennäköisemmin samaa geneettistä alkuperää kuin laajalla alueella esiintyvät saman sukunimen haltijat. Tämä sama on todettu myös Sairasten DNA-testeillä, joissa Lemin ja Tohmajärven Sairaset ovat isälinjaisesti eri Sairasia kuin Kerimäki-Parikkala-Johanneksen Sairaset.

Lähteet

• FM Ari Kolehmainen: Savolainen sukunimistö ja sukunimien muutokset Y-DNA:n todistamana – luento Suku 2022 tapahtumassa 13.3.2022
• Savon maantarkastusluettelo vuosilta 1561-1564 – https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk62/?f=index_sukunimet
• Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1564 – https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk19/
• Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1563 – https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk4/saaminki.php
• Kannaksen kylät, Saulo Kepsu, Kotimaisten kielten keskus, 2018 – https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk54/Kannaksen_kylat.pdf
• Maanmittauslaitos, Karjalan kartat – https://www.karjalankartat.fi/?language=fi&E=4467416.842984905&N=6768269.874854268&scale=30000&base=OpenLayers.Layer.WMS_2&text=Sairala
• Sairilan seudun historiaa, perinnettä ja nykyaikaa  – Mikkelin kansalaisopiston ”Tunne kotikyläsi – Tallenna perintöä” opintopiirin työryhmä 1984-1991 – https://issuu.com/mikkelinkaupunki/docs/sairilan_seudun_historiaa_perinnetta_ja_nykyaikaa
• Suomalaisten sukunimien syntyvaiheista, Pirjo Mikkonen, Sukuviesti 1983:2, s. 16-18 & 1983:3, s. 8-10 – https://www.genealogia.fi/nimet/nimi36rs.htm
• Joka kodin suuri nimikirja, Pirjo Mikkonen – Sirkka Pakkala, Sukunimet, Otava 1996