Olen tutkinut Sirviön sukua, jonka isälinjan vanhin tunnettu esi-isä on Johan Pehsson Sirviö, syntynyt noin 1710 luultavasti Sotkamossa. Hän oli sotilas, sotilasnimeltään Ståhlfeldt ja arvoltaan korpraali, ja hän palveli Pohjanmaan rykmentin Kajaanin komppanian ruodussa nro 126 vuosina 1731-63.
Sukututkimuksessa on aina halu päästä tutkimuksessa mahdollisimman pitkälle ja niinpä Johan Pehrsson Sirviön mieslinjasta teetettiin muutama vuosi sitten FamilyTreeDNAn Y67-testi. Sen perusteella tämä Sirviön haaran miehet ovat I-haplon miehiä, tarkemmin I-M253, lännestä Ruotsin alueelta noin ajanlaskun alun tienoilla Suomeen tulleita. Suomen mieslinjoista noin 30 prosenttia on I-haploisia.
Y67 perustestin teettäminen ei käytännössä tuonut mitään lisäselvyyttä Johan Pehrssonin juuriin. Tarvittiin useamman miehen teettämä lisätesti, BigY, ennen kuin Sirviöiden sukulaisuuksista päästiin selville.
Kainuun Sirviöt
Pitkään mietittiin, ovatko Kainuussa esiintyvät Sirviö suvut samaa yhteistä alkuperää ja löytyykö heille yhteinen esi-isä jostain menneisyydestä. Neljä BigY testiä vahvistivat Sotkamon, Sonkajärven ja Nurmeksen Sirviöille yhteisen esi-isän, joka näiden testien perusteella on elänyt noin 800 vuotta sitten, 1200-luvulla. Voi tuntua kaukaiselta, mutta tarvitaan lisää BigY testejä, jotta aika-ajoitus tarkentuu ja tulee lähemmäs nykyisyyttä. Alla olevassa kuvassa olevat paikkakunnat ovat viitteitä siitä, missä paikkakunnilla kukin haplon jälkeläisiä on keskimäärin 1700-luvulla asunut ja elänyt. Paikkakunnat on saatu I1-projektista sinne vanhimmaksi tunnetuksi esi-isäksi merkittyjen tiedoista.
Samaan hetkeen Sirviöiden BigY testien tulosten valmistumisen kanssa sattui Ari Kolehmaisen Lahden seudun sukututkijoidelle pitämä etäluento Savon asuttamisesta. Noiden kahden, Sirviöiden BigY tulosten ja Arin tulkinnan Savon asuttamisesta, yhdistäminen piirsi mielenkiintoisen kuvan Sirviöiden isälinjan varhaisista vaiheista ja liikkumisesta.
Matka Hämeestä eteenpäin
I-L258 haploinen mies on siis tullut aikanaan Ruotsista Suomeen ja asettunut Hämeeseen. Sieltä on Ari Kolehmaisen mukaan matka jatkunut itää kohti ja noin 1350 vuotta sitten on syntynyt haplo I-Y15894, joka Kolehmaisen mukaan on suurin itä-suomalainen I1-haplon alaryhmä. Sen alahaara I-Y545 on Kolehmaisen mukaan tullut noin 600-700 -luvuilla Hämeestä Saimaan ja Laatokan väliselle alueelle ja myöhemmin muodostunut haara I-Y36138 on Kolehmaisen mukaan ns. savolainen haara.
Mutta ovatko myöhemmin Sirviö nimen ottaneet menneet Savoon vai ovatko he lähteneet Hämeestä Keski-Suomen ja Pohjanmaan kautta Kainuuseen? Näin voisi kuvasta päätellä vaikka Sirviöiden linja onkin osa Kolehmaisen nimeämää I-Y36138 savolaista haaraa.
Kuvaan on haettu FTDNAn I1-projektista kunkin haploryhmän vanhimman ilmoitetun esi-isän asuinpaikka. Näiden perusteella voisi pohtia, onko Sirviöiden haara kuitenkin mennyt Hämeestä Keski-Suomeen (I-Y8954 Karstula) ja sieltä Keski-Pohjanmaalle (I-Y36138 Kokkola), josta on erkaantunut kolme eri haaraa. Näiden haarojen jälkeläisiä ovat Pohjois-Karjalan Kortelaiset, Kainuun Sirviöt ja Pohjois-Savon Hynniset ja Holopaiset, joilla kaikilla on siis yhteinen esi-isä menneisyydessä ja he kantavat eri nimistään huolimatta samaa mieslinjaista geeniperimää.
Mutta mikä onkaan lopullinen totuus Sirviöiden matkareitistä? Se varmasti tarkentuu, kun DNA testejä tehdään lisää ja niiden myötä tietoa tulee enemmän. Tämä on yksi hypoteesi, joka perustuu tämän hetken käytettävissä olevaan materiaaliin.
Lähteet:
- FamilyTreeDNA – FTDNA
- Yfull.com
- Ari Kolehmainen, Savon asuttaminen – Lahden seudun sukututkijat etäluento 10.3.2021
- Jukka Kylli
- FTDNA I1-projekti
- BigY-tulos I-Y40188
- Private Variants Average aika-arvion laskentakaava
JuuretOn 