Suku Hyökyvaara

Anders Sigfridinpoika Pampenskiöld

Hyökyvaaran isälinjan vanhin tunnettu esi-isä oli Anders Sigfidsson, suomalaisittain Antti Sipinpoika. Hänen tiedetään syntyneen vuonna 1729 ja eläneen elämänsä Jämsässä, mutta hänen syntymäpaikastaan tai alkuperästään ei ole löytynyt varmaa tietoa. Sotilaana hän oli saanut komealta kalskahtavan nimen Pampenskiöld.

Ruotsinvallan aikaisia sotilasunivormuja. Kuva Museovirasto.

Anders oli siis sotilas, Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Jämsän komppanian ruotusotamies nro 93. Hänen sotilasuransa oli alkanut 18-vuotiaana vuonna 1747, jolloin hänet oli hyväksytty varamieheksi jämsäläiseen Kauhkialan ruotuun nro 93. Jonkin ajan kuluttua hän lienee asettunut asumaan Kauhkialan ruodun Paavolan talon maille, sillä rippikirja kertoo Andersin käyneen ensimmäisen kerran ripillä Paavolan talossa maaliskuussa 1749. Tammikuussa 1750 Anders on otettu vakinaiseen palvelukseen.

Kuva Jämsän rippikirjasta 1746-56, jossa Anders Sigfridsson on jo saanut sotilasnimen Pampenskiöld.
Alkuperäinen rippikirjasivu: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10409451

Vuosi 1750 oli Andersille merkityksellinen toisellakin tapaa. Syntyneiden luettelosta löytyy lokakuulta merkintä poikalapsesta, jonka ’isän sanotaan olevan naimaton sotilas Adam Sigfidsson’. Lapsen äiti on Maria Jacobintytär, joka on kaksi vuotta Andersia vanhempi Kelhän pappilan piika. Anders ei mene naimisiin Marian kanssa, vaan hänet vihitään lokakuun 13. päivänä 1951 Christina Gustafintyttären kanssa, joka myös on Kelhän pappilan piikoja.

Aviottomana syntyneen Adamin äiti Maria Jacobintytär oli sotilaan tytär. Hänen isänsä Jacob Vijalainen edelsi Andersia Kauhkialan ruodun nro 93 ruotusotamiehenä, joten lempi lienee syttynyt Kauhkialan mailla. Maria asettuu aluksi asumaan poikansa Adamin kanssa Kauhkilalaan Rusulan taloon, ja muuttaa myöhemmin luultavasti Kelhään.

Andersin vaimo Christina muuttaa miehensä luo ruotusotilaan torppaan Kauhkilaan Paavolan talon maille. Ruotutorpasta voi lukea lisää täältä. Ensimmäinen yhteinen lapsi tytär Margareta syntyy häitä seuraavana vuonna 1752 ja muutkin lapset melko nopeassa tahdissa: Petter 1754, Johannes – Juho (Hyökyvaaran suvun mieslinjaa) 1756, Carl 1758, Benjamin 1760, Anders 1763, Sara 1766 ja Thomas 1769. Lapsista Benjamin ja Anders kuolevat jo pienenä, mutta aikuiseksi elää pojista neljä ja tytöistä kaksi. Isänsä sotilasuraa jatkavat Juho, sotilasnimenään Höök, ja Thomas, joka palveluksessa sai nimen Marck.

Andersin sotapalveluvuosiin mahtui vain yksi sota, Pommerin sota vuosina 1700-luvun puolivälissä. Anders ei sotaan joutunut, sillä Suomen puolelta sinne lähetettiin joukkoja vain Turun, Uudenmaan ja Pohjanmaan rykmenteistä. Sitä vastoin Andersin nimi löytyy linnoitustöihin komennettujen listalta.

Ruotusotilaat joutuivat rauhan aikana osallistumaan pakollisiin sotaharjoituksiin sekä monenlaisiin rakennustöihin. Näiden sotilasvelvoitteiden ohella he koettivat hankkia elantonsa viljelemällä torpan maita ja pitämällä pientä karjaa. Osalla saattoi olla toinen ammatti vaikkapa seppänä. Lisää ruotusotilaan elämästä voi lukea täältä.

Vuonna 1767 Hämeen jalkaväkirykmentin Jämsän pataljoonassa pidetään katselmus. Anders on tuolloin 37-vuotias ja katselmuskirjasta käy ilmi, että hän on valitellut sairalloisuuttaan, joskin päätynyt pysymään palveluksessa toistaiseksi. Palvelusvuosia on tullut täyteen jo reilut 17 ja kunto on huonontunut pienen ajan kuluessa. Kolme vuotta aiemmin Andersin kunto on vielä ollut hyvä.

Melko pian tuon vuoden 1767 katselmuksen jälkeen Anders lopettaa sotilasuransa ja hänen tilalleen Kauhkelan ruodun sotamieheksi nro 93 tulee Johan Simonsson, joka saa sotilasnimekseen Johan Pamp. Anders joutuu luopumaan sotilastorpastaan ja perhe muuttaa Kaukelan kylän Hanisjärvelle, jossa syntyy perheen kuopus Thomas vuonna 1769.

Kauhkelan kylässä Antti pysyy elämänsä loppuun asti. Viimeiset vuodet hän asuu Ekosen talon mailla yhdessä vaimonsa Christinan kanssa. Huhtikuun 23. päivänä vuonna 1782 Anders kuolee pistokseen. Tuolloin hänen on kirjattu olleen 53 ½ -vuotias.

Christina jää asumaan Ekoseen. Hän asuu jonkin aikaa yksikseen ennen kuin hänen ja Andersin poika Petter perheineen muuttaa muutamaksi vuodeksi Christinan kanssa samaan talouteen. Kuoleman tullessa vuonna 1791 Christina elää jälleen itsekseen Ekolassa ja hän on tuolloin 68-vuotias ja elänyt leskenä 9 vuotta.

Andersin ja Christinan aikuiseksi eläneistä lapsista Margareta ei avioidu koskaan ja kuolee synnyttäessään aviotonta lasta 36-vuotiaana. Toisen tyttären Saran kohtalosta ei ole tietoa. Pojista Petter ja Carl päätyvät torppareiksi ja pysyvät Jämsässä koko elämänsä samoin kuin Andersin avioton poika Adamkin. Juho ja Thomas valitsevat isänsä ammatin sotilaina ja Juho suuntaa elämässään Saarijärvelle ja Thomas jää Jämsään.


Lähteet:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s