Tutkimani Pylkönmäen Höökin suvun isälinjan vanhin tunnettu esi-isä oli Anders Sigfidsson, suomalaisittain Antti Sipinpoika. Hänen tiedetään syntyneen vuonna 1729 ja eläneen elämänsä Jämsässä, mutta hänen syntymäpaikastaan tai alkuperästään ei ole löytynyt varmaa tietoa. Sotilaana hän oli saanut komealta kalskahtavan nimen Pampenskiöld.
Anders oli siis sotilas, Hämeen läänin jalkaväkirykmentin Jämsän komppanian ruotusotamies nro 93. Hänen sotilasuransa oli alkanut 18-vuotiaana vuonna 1747, jolloin hänet oli hyväksytty varamieheksi jämsäläiseen Kauhkialan ruotuun nro 93. Jonkin ajan kuluttua hän lienee asettunut asumaan Kauhkialan ruodun Paavolan talon maille, sillä rippikirja kertoo Andersin käyneen ensimmäisen kerran ripillä Paavolan talossa maaliskuussa 1749. Tammikuussa 1750 Anders on otettu vakinaiseen palvelukseen.
Alkuperäinen rippikirjasivu: http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=10409451
Vuosi 1750 oli Andersille merkityksellinen toisellakin tapaa. Syntyneiden luettelosta löytyy lokakuulta merkintä poikalapsesta, jonka ’isän sanotaan olevan naimaton sotilas Adam Sigfidsson’. Lapsen äiti on Maria Jacobintytär, joka on kaksi vuotta Andersia vanhempi Kelhän pappilan piika. Anders ei mene naimisiin Marian kanssa, vaan hänet vihitään lokakuun 13. päivänä 1951 Christina Gustafintyttären kanssa, joka myös on Kelhän pappilan piikoja.
Aviottomana syntyneen Adamin äiti Maria Jacobintytär oli sotilaan tytär. Hänen isänsä Jacob Vijalainen edelsi Andersia Kauhkialan ruodun nro 93 ruotusotamiehenä, joten lempi lienee syttynyt Kauhkialan mailla. Maria asettuu aluksi asumaan poikansa Adamin kanssa Kauhkilalaan Rusulan taloon, ja muuttaa myöhemmin luultavasti Kelhään.
Andersin vaimo Christina muuttaa miehensä luo ruotusotilaan torppaan Kauhkilaan Paavolan talon maille. Ruotutorpasta voi lukea lisää täältä. Ensimmäinen yhteinen lapsi tytär Margareta syntyy häitä seuraavana vuonna 1752 ja muutkin lapset melko nopeassa tahdissa: Petter 1754, Johannes – Juho (Hyökyvaaran suvun mieslinjaa) 1756, Carl 1758, Benjamin 1760, Anders 1763, Sara 1766 ja Thomas 1769. Lapsista Benjamin ja Anders kuolevat jo pienenä, mutta aikuiseksi elää pojista neljä ja tytöistä kaksi. Isänsä sotilasuraa jatkavat Juho, sotilasnimenään Höök, ja Thomas, joka palveluksessa sai nimen Marck.
Andersin sotapalveluvuosiin mahtui vain yksi sota, Pommerin sota vuosina 1700-luvun puolivälissä. Anders ei sotaan joutunut, sillä Suomen puolelta sinne lähetettiin joukkoja vain Turun, Uudenmaan ja Pohjanmaan rykmenteistä. Sitä vastoin Andersin nimi löytyy linnoitustöihin komennettujen listalta.
Ruotusotilaat joutuivat rauhan aikana osallistumaan pakollisiin sotaharjoituksiin sekä monenlaisiin rakennustöihin. Näiden sotilasvelvoitteiden ohella he koettivat hankkia elantonsa viljelemällä torpan maita ja pitämällä pientä karjaa. Osalla saattoi olla toinen ammatti vaikkapa seppänä. Lisää ruotusotilaan elämästä voi lukea täältä.
Vuonna 1767 Hämeen jalkaväkirykmentin Jämsän pataljoonassa pidetään katselmus. Anders on tuolloin 37-vuotias ja katselmuskirjasta käy ilmi, että hän on valitellut sairalloisuuttaan, joskin päätynyt pysymään palveluksessa toistaiseksi. Palvelusvuosia on tullut täyteen jo reilut 17 ja kunto on huonontunut pienen ajan kuluessa. Kolme vuotta aiemmin Andersin kunto on vielä ollut hyvä.
Melko pian tuon vuoden 1767 katselmuksen jälkeen Anders lopettaa sotilasuransa ja hänen tilalleen Kauhkelan ruodun sotamieheksi nro 93 tulee Johan Simonsson, joka saa sotilasnimekseen Johan Pamp. Anders joutuu luopumaan sotilastorpastaan ja perhe muuttaa Kaukelan kylän Hanisjärvelle, jossa syntyy perheen kuopus Thomas vuonna 1769.
Kauhkelan kylässä Antti pysyy elämänsä loppuun asti. Viimeiset vuodet hän asuu Ekosen talon mailla yhdessä vaimonsa Christinan kanssa. Huhtikuun 23. päivänä vuonna 1782 Anders kuolee pistokseen. Tuolloin hänen on kirjattu olleen 53 ½ -vuotias.
Christina jää asumaan Ekoseen. Hän asuu jonkin aikaa yksikseen ennen kuin hänen ja Andersin poika Petter perheineen muuttaa muutamaksi vuodeksi Christinan kanssa samaan talouteen. Kuoleman tullessa vuonna 1791 Christina elää jälleen itsekseen Ekolassa ja hän on tuolloin 68-vuotias ja elänyt leskenä 9 vuotta.
Andersin ja Christinan aikuiseksi eläneistä lapsista Margareta ei avioidu koskaan ja kuolee synnyttäessään aviotonta lasta 36-vuotiaana. Toisen tyttären Saran kohtalosta ei ole tietoa. Pojista Petter ja Carl päätyvät torppareiksi ja pysyvät Jämsässä koko elämänsä samoin kuin Andersin avioton poika Adamkin. Juho ja Thomas valitsevat isänsä ammatin sotilaina ja Juho suuntaa elämässään Saarijärvelle ja Thomas jää Jämsään.
Lähteet:
- Jämsä syntyneet 22.10.1750
- Hämeen läänin jalkaväkirykmentti pääkatselmusluettelo 1728
- rippikirja Jämsä 1746-56 s. 11 Kauhkiala Paavola
- rippikirja Jämsä 1746-56 s. 14 Kauhkiala Rusula
- rippikirja Jämsä 1753-59 Pavola s. 144
- rippikirja Jämsä 1771 s. 29 – Kaukela Pavola
- lastenkirja Jämsä 1756-80 s. 258 – Kaukela Paavola (Anders Pampenskjöldin lapset)
- rippikirja Jämsä 1781-92 s. 45 Kaukela Ekonen
- kuolleet Jämsä 1782 nro 14
- Hämeen läänin jalkaväkirykmentti, värväysluettelo 1752-60, Sysmän komppania nro 93 -pitäisi lukea Jämsän komppania
- Hämeen läänin jalkaväkirykmentti,värväysluettelo 1751, Jämsän komppania nro 93 – linnoitustöihin komennettuja
- Hämeen läänin jalkaväkirykmentti, pääkatselmusluettelo 1747-90 GMR Jämsiö Compagnie s. 188
- Hämeen läänin jalkaväkirykmentti Luetteloita 1763 s. 232
- Heikki Vuorimiehen muistiinpanot
- Pommerin sota ja suomalaiset
JuuretOn 
Yksi vastaus artikkeliiin “Anders Sigfridinpoika Pampenskiöld”