Annalla oli kaksoisveli Antti. He syntyivät juuri ennen kuin venäläiset miehittivät Suomen ja erityisesti Pohjanmaan. Tuota aikaa on myöhemmin kutsuttu isovihan ajaksi ja se kesti vuodet 1714-21. Pahimmat isovihan raakuuksien vuodet osuivat Annan lapsuusvuosiin.
Annan kaksoisveli Antti eli vain 15 viikkoa, mutta Annalla oli myös vanhempi veli Lauri (1712-64). Lassilan talo, jonka lapsia Anna ja Lauri olivat, sijaitsi Evijärven Haapajärvellä ja oli alueen mahtitaloja. Annan isänisä Lauri Laurinpoika (1659-1722) oli monivuotinen lautamies ja seksmanni, joten voidaan olettaa venäläismiehittäjien olleen kiinnostuneita Lassilan talosta ja sen omaisuudesta.
Niinpä olettaisin Annan viettäneen ensimmäiset elinvuotensa pakosaunassa tai piilopirtissä syrjäisellä seudulla paossa miehittäjien raakuuksia. Tätä teoriaa tukee se, että kaksosten syntymän jälkeen on viiden vuoden väli ennen seuraavan lapsen syntymää. Luultavasti Annan isä Tuomas Laurinpoika (1686-1744) on liittynyt monen alueen talollisen tavoin sissijoukkoihin, jotka kaikin tavoin yrittivät puollustaa omiaan ja omaisuuttaan.
Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Tuolloin Anna on ollut kahdeksanvuotias ja hän on saanut kaksi sisarusta lisää. Myöhemmin perheeseen syntyy vielä kolme lasta, joten kaikkiaan perheessä on ollut kahdeksan lasta, joista kaksi on kuollut pienenä.
Vaikka Anna on ollut suuren talon tytär, on hän ennen avioitumistaan ollut piikomassa. Tuohon aikaan oli yleistä, että isonkin talon tytär lähti taloudenpidon oppiin muualle. Vuonna 1736, 23-vuotiaana, Anna avioituu lappajärveläisen Timosen talon vanhimman pojan Paavo Paavonpojan (1714-71) kanssa ja aloittaa elämänsä miehensä kotona talossa, joka on Annan lapsuudenkodin tavoin iso ja hyvinvoiva talo.
Timosessa Anna asettuu asumaan miehensä vanhempien ja neljän nuoremman sisaruksen talouteen. Vuosi häiden jälkeen syntyy Annan ja Paavon esikoinen Erkki, joka sai heti synnyttyään hätäkasteen ja nukkui pois vain neljän kuukauden ikäisenä. Seuraavana vuonna syntyy Paavo (1739-1819), joka on tuleva Timosen isäntä ja kolmas saman niminen mies talossa.
Kaikkiaan Anna synnyttää 14 kertaa 21 vuoden aikana. Nuorimmainen Simo (1759-1813) syntyy Annan olleessa 46-vuotias isoäiti.
Annan elämä päättyy vain 53-vuotiaana. Liekö nuorena nukkumisen syynä ankarat lapsuuden olot tai lukuisat synnytykset, kuolinsyyksi pappi on kirjannut ’vatsoot’. Se on myöhemmin selitetty vesitaudiksi eli jonkinlaiseksi turvotukseksi ja sen on arveltu liittyneen keuhkojen sairauteen.
Anna jätti jälkeensä aikaan nähden melkoisen omaisuuden. Hänen perunkirjassaan kerrotaan Annan omistaneen 10 lehmää ja 2 hevosta, 14 lammasta ja rahaa yli 200 taaleria. Lisäksi oli useita veneitä ja kalastusvälineitä, jotka kertovat myös tuon ajan kalastustavoista; 60 sylen nuotta, verkkoja ja rysiä.
Leskeksi jäänyt Paavo avioitui uudelleen vuoden suruajan jälkeen. Annan kuollessa Annan ja Paavon lapsista oli elossa yhdeksän ja näistä neljä oli vielä alaikäisiä. Annasta lähtenyt ja hänen kahden tyttärensä Marian (1744-85) ja Britan (1745-95) kautta kulkenut äitilinja on todettu mtdna-testein jatkuneen tähän päivään asti.
Lähteet:
- Evijärven sukututkijat ry
- RK 1728-38 Lappajärvi Evijärvi Haapajärvi Lassila s. 78
- RK 1739-51 Lappajärvi Timonen s. 51
- RK 1752-74 Lappajärvi Savonkylä Timonen s. 100
- perheet Lappajärvi 1710/607
- kastetut 1713/63 Lappajärvi
- vihityt Lappajärvi 1736/14
- kuolleet 1751/66
- Sukukirja Hyytinen – Lappajärvi, Hyytisten sukuseura ry 2010 – ISBN 978-952-5687-08-8
- Jorma Höykinpuro
- Reijo Ollila – perunkirja
- useat mtDNA T1a1 -osumat
JuuretOn 
2 vastausta artikkeliin “Anna Tuomaantytär Lassila 1713-1766”