Äitilinja

Anna Tuomaantytär Lassila 1713-1766

Annalla oli kaksoisveli Antti. He syntyivät juuri ennen kuin venäläiset miehittivät Suomen ja erityisesti Pohjanmaan. Tuota aikaa on myöhemmin kutsuttu isovihan ajaksi ja se kesti vuodet 1714-21. Pahimmat isovihan raakuuksien vuodet osuivat Annan lapsuusvuosiin.

Näyttökuva 2019-02-25 kello 10.58.04
Annan ja Antin kastetiedot Lappajärven kastettujen luettelosta 1713. Kuva Suomen sukuhistoriallinen yhdistys https://www.sukuhistoria.fi/sshy/kirjat/Kirkonkirjat/lappajarvi/syntyneet-vihityt-kuolleet_1663-1729_uk149/170.htm

Annan kaksoisveli Antti eli vain 15 viikkoa, mutta Annalla oli myös vanhempi veli Lauri (1712-64). Lassilan talo, jonka lapsia Anna ja Lauri olivat, sijaitsi Evijärven Haapajärvellä ja oli alueen mahtitaloja. Annan isänisä Lauri Laurinpoika (1659-1722) oli monivuotinen lautamies ja seksmanni, joten voidaan olettaa venäläismiehittäjien olleen kiinnostuneita  Lassilan talosta ja sen omaisuudesta.

Niinpä olettaisin Annan viettäneen ensimmäiset elinvuotensa pakosaunassa tai piilopirtissä syrjäisellä seudulla paossa miehittäjien raakuuksia. Tätä teoriaa tukee se, että kaksosten syntymän jälkeen on viiden vuoden väli ennen seuraavan lapsen syntymää. Luultavasti Annan isä Tuomas Laurinpoika (1686-1744) on liittynyt monen alueen talollisen tavoin sissijoukkoihin, jotka kaikin tavoin yrittivät puollustaa omiaan ja omaisuuttaan.

Isoviha päättyi Uudenkaupungin rauhaan vuonna 1721. Tuolloin Anna on ollut kahdeksanvuotias ja hän on saanut kaksi sisarusta lisää. Myöhemmin perheeseen syntyy vielä kolme lasta, joten kaikkiaan perheessä on ollut kahdeksan lasta, joista kaksi on kuollut pienenä.

Vaikka Anna on ollut suuren talon tytär, on hän ennen avioitumistaan ollut piikomassa. Tuohon aikaan oli yleistä, että isonkin talon tytär lähti taloudenpidon oppiin muualle. Vuonna 1736, 23-vuotiaana, Anna avioituu lappajärveläisen Timosen talon vanhimman pojan Paavo Paavonpojan (1714-71) kanssa ja aloittaa elämänsä miehensä kotona talossa, joka on Annan lapsuudenkodin tavoin iso ja hyvinvoiva talo.

Näyttökuva 2019-02-25 kello 10.40.45

Timosessa Anna asettuu asumaan miehensä vanhempien ja neljän nuoremman sisaruksen talouteen. Vuosi häiden jälkeen syntyy Annan ja Paavon esikoinen Erkki, joka sai heti synnyttyään hätäkasteen ja nukkui pois vain neljän kuukauden ikäisenä. Seuraavana vuonna syntyy Paavo (1739-1819), joka on tuleva Timosen isäntä ja kolmas saman niminen mies talossa.

Kaikkiaan Anna synnyttää 14 kertaa 21 vuoden aikana. Nuorimmainen Simo (1759-1813) syntyy Annan olleessa 46-vuotias isoäiti.

Annan elämä päättyy vain 53-vuotiaana. Liekö nuorena nukkumisen syynä ankarat lapsuuden olot tai lukuisat synnytykset, kuolinsyyksi pappi on kirjannut ’vatsoot’. Se on myöhemmin selitetty vesitaudiksi eli jonkinlaiseksi turvotukseksi ja sen on arveltu liittyneen keuhkojen sairauteen.

Anna jätti jälkeensä aikaan nähden melkoisen omaisuuden. Hänen perunkirjassaan kerrotaan Annan omistaneen 10 lehmää ja 2 hevosta, 14 lammasta ja rahaa yli 200 taaleria. Lisäksi oli useita veneitä ja kalastusvälineitä, jotka kertovat myös tuon ajan kalastustavoista; 60 sylen nuotta, verkkoja ja rysiä.

Leskeksi jäänyt Paavo avioitui uudelleen vuoden suruajan jälkeen. Annan kuollessa Annan ja Paavon lapsista oli elossa yhdeksän ja näistä neljä oli vielä alaikäisiä. Annasta lähtenyt ja hänen kahden tyttärensä Marian (1744-85) ja Britan (1745-95) kautta kulkenut äitilinja on todettu mtdna-testein jatkuneen tähän päivään asti.

Näyttökuva 2019-02-25 kello 10.41.13

Lähteet:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s