Olen mtDNA:n äitilinjaltani T1a1 ja kuulun ns. Pohjanmaan haaraan, jonka oma mutaatio erottaa meidät muista T1a1 haplon linjoista.
Minulla on helmikuun alussa 2024 FTDNA:n osumalistassa 20 osumaa, jotka kuuluvat tähän oman mutaation Pohjanmaan haaraan ja joiden lähes kaikkien tunnetut esiäidit ovat eläneet 1600-luvun jälkeen Etelä-Pohjanmaalla.

Osuma Ruotsista
Poikkeuksen Pohjanmaalla eläneisiin esiäiteihin tekee viime syksynä tulleen osuman naislinja, jonka esiäidiksi on laitettu Ruotsissa 1600-luvun alussa syntynyt Elisabeth Eriksdotter. Hän on elänyt ilmeisesti Taalainmaalla, mutta luultavasti luotettavampi tieto on hänen jälkeläisensä Lisbeth Claesdotter Francois (os. Douhan), joka on syntynyt 1666 Gävleborgin Njutångerissa, Iggesundin ruukin alueella.
Tämä naislinja on pysynyt koko ajan Ruotsissa, joten mielenkiintoista olisi tietää onko mutaatiomme syntynyt Ruotsissa, Suomessa vai jossain muualla. Tähän asti olimme taustatiimini kanssa arvelleet sen syntyneen Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla, mutta Ruotsin osuma, jonka juuret ovat 1600-luvulla, laittaa miettimään asiaa uudestaan. Naisten reittejä on huomattavasti vaikeampi seurata kuin miesten, jotka usein jäivät isänsä taloon tai lähistölle päinvastoin kuin naiset ja tyttäret, jotka saatettiin naittaa kauaksikin.
Uusia osumia Pohjanmaan haaraan
Osumia tähän äitilinjaan tulee melko harvakseltaan. Lieneekö syynä linjojen rajallisuus vai äitilinjojen testauksen vähyys, vaikea tietää. Viime vuonna tuli kolme osumaa, joista Ruotsin osuma oli yksi, toisen osuman esiäiti on toistaiseksi tietämätön sekä kolmas, jonka äitilinjan vanhin on Lisa Marcsdotter (s. 1815), löytyy 1800-luvulta Alajärveltä. Tämä esiäiti on tullut miniäksi Alajärvelle Höökin taloon ja on mahdollisesti syntynyt Saarijärvellä.
Laihian toinen äitilinja vahvistui
Laihialla on pitkään ollut kaksi osumaa, joiden keskinäistä yhteyttä ei ole kyetty löytämään. Näiden ’vanhojen’ Laihian osumien vanhimmat tunnetut esiäidit ovat Riitta Juhontytär Kohta-Kokko (avioitunut Mikkolaan) s. 1710 Laihialla ja Margeta Jöransdotter, avionimeltään Kumara, syntynyt noin 1640 Laihialla.
Riitta Juhontyttären (Brita Johansdotter), joka meni avioon Ilmajoelle, jälkeläisistä on nyt löytynyt toinenkin testattu, jonka äitilinja johtaa Riittaan ja Laihialle. Tämän löydöksen myötä Riitan äitilinjan oikeellisuus sai geneettistä vahvistusta.

Pohjanmaan Järviseudulla 1600-luvun äitilinjoja useampi
Perämeren rannoilla ovat 1600-luvulla eläneet Laihian Margeta Jöransdotter Kumara (s. 1640), ja vuonna 1675 Kruunupyyssä kuollut Dorde Mårtensdotter Björk-Huggare (aviossa Merijärvi), jolla on yksi testattu jälkeläinen. Olivatko he tai heidän äitinsä tai isoäitinsä tulleet Pohjanmaalle meren toiselta puolen Ruotsista? Ainakin suuri osa tiedetyistä 1600-luvulla eläneistä Pohjanmaan haaran T1a1 naisista oli avioitunut ruotsinkieliseen taloon tai taloon, jossa alun perin oli puhuttu ruotsia. Toisaalta näillä seuduin oltiin vahvasti kaksikielisiä.
Vimpelissä on kaksi T1a1 linjaa. Helga Heikintytär, jonka puoliso oli puoliso Strangin talosta, oli syntynyt vuonna 1631 Vimpelissä ja hänellä on kolme testattua jälkeläistä, jotka kaikki ovat Helgan tyttären Pietan linjaa.
Toisenkin linjan vanhin on nimeltään Helga, mutta hän oli Ollintytär ja puoliso oli otettu Spangarin talosta. Spangarin Helga on elänyt vuosien 1597-1686 välissä Vimpelissä. Olisi todella mielenkiintoista tietää Spangarin Helgan syntymäpaikka, sillä hän on ilmeisesti vanhin tiedetty T1a1 Pohjanmaan haaran edustaja.
Evijärven T1a1 tilanne on mielenkiintoinen, sillä siellä on elänyt todellinen matriarkka, jonka jälkeläiset ovat ahkerasti testanneet äitilinjaansa. Marketta Heikintytär (1643-1713) oli avioitunut Evijärven Norrenan taloon ja hänellä tiedetään olleen neljä aikuiseksi elänyttä tytärtä, joista kolmen naislinjaa on testattu.
Tyttäristä vanhin, Maria s. 1663, avioitui Teerijärvelle Svartsjön taloon ja hänen linjastaan löytyy kaksi testattua.
Toinen ahkerasti testattu Marketan tyttären linja on Kirstin (s.n.1688-89) linja, johon minäkin kuulun. Kirsti avioitui Evijärvellä Haapajärven Lassilan taloon ja synnytti isovihan alkuvuosina kaksoset, tytön ja pojan, joista tytär Annasta lähtee kaksi eri testattua linjaa. Minä ja äitini olemme vuonna 1745 syntyneen Britan naislinjaisia testattuja jälkeläisiä ja vuonna 1744 syntyneellä Marialla on viisi testattua naislinjaista jälkeläistä.
Marian ja Kirstin lisäksi Marketan tyttären Kaarinan linjasta löytyy yksi testattu. Kaarina oli syntynyt vuonna 1688 ja päätynyt avioon Lappajärven Lillsöyrinkiin vain 15-vuotiaana.
Vimpelin tapaan myös Evijärveltä löytyy toinenkin T1a1 naislinja, jonka vanhin tunnettu nainen oli myös nimeltään Marketta Heikintytär, mutta hän oli kaimaansa aiemmin syntynyt (1620) ja avioitunut Girsin taloon. Historiankirjat eivät kerro miten nämä kaksi Evijärvellä 1600-luvulla elänyttä Markettaa olisivat sukua toisilleen.
Evijärven naapurissa on Teerijärvi, jonne Marketan vanhin tytär Mariakin avioitui. Teerijärveltä löytyy Marian T1a1 linjan lisäksi kaksi muutakin T1a1 naislinjaa, joilla molemmilla on yksi testattu jälkeläinen. Anna Kaisa Laurintytär (1778-1835) oli avioitunut Vitsjön taloon ja Margareta Michelsdotter (1649?- 1721) oli Sandbackan miniä.
Uudenpia yksittäisiä linjoja
Jo kerrottujen paikkakuntien lisäksi T1a1 haaraa löytyy Ylistarosta, jonne
Maria Juhontytär Uitto on tullut avioon Pollarin taloon. Maria oli syntynyt vuonna 1785 ja on vahva epäily, että hän olisi syntynyt Isokyrön puolella.
Karstulasta löytyy vanha tuttu Anna Niilontytär, syntynyt vuonna 1755, jonka äitilinjaa ei tunneta ja testattuja jälkeläisiä on vain yksi.
Uusi tulokas on Susanna Heikintytär Pynttäri, joka on syntynyt vuonna 1805 Alavudella. Genissä hänen äidikseen on merkitty Marketta, jolla kuitenkin on mtDNA haplona W1a ja joka siten ei voi olla Susannan äiti. Kirkonkirjat katkeavat tai puuttuvat harmittavasti siten, että Susannan syntymätietoja ei voi tarkistaa.
Lähteet
- FTDNAn mtDNAn T1a1 osumalista ja Matches map 15.2.2024
- geni.com
- google maps

Meitä T1a1k – haploja on täällä Kainuussa, Helsingissä, Kreikassa, Vienan Karjalassa. Meidän juuret johtaa Vienaan.
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen tieto! Onko teitä paljonkin T1a1k osumia?
TykkääTykkää
Ainakin 43, kun lasken tähän hetkeen Vienan Karjalan äää mukaan.
TykkääTykkää