Hietamäen lehtometsää halkoo mökkitie, jonka reunojen pitkät ja hontelot lehtipuut muodostavat tiellä kulkijalle holvimaisen porttikäytävän. Hietamäen tilalla on kaunista lehtometsää, jossa lehtipuut kohoavat korkeuksiin, hömötiaiset ja pikkutikat pesivät ja keväisin kielot ja sinivuokot peittävät maapinnan. Suuri osa lehtometsän puustosta on jalopuita, metsälehmusta ja alkuperäisvaahteraa, joiden vuoksi se koettu paitsi kauniiksi myös säilyttämisen arvoiseksi. Vuonna 1976… Jatka lukemista Hietamäen lehtometsä
Tekijä: Pia
Teen sukututkimusta ja tutkin historiaa omasta näkökulmastani, etsien yhtymäkohtia oman sukuni tai läheisteni sukujen tarinaan. Blogiini kirjoittelen tutkimusteni tuloksista.
Alajärvi ja Ydna-rypäs – Höök, Höri ja Svarvar
Lähtötilanne on se, että neljä BigY -testattua miestä on saanut Ydna haplokseen N-Y56761. Kolmen vanhimmaksi tunnetuksi esi-isäksi on merkitty mies Alajärveltä ja yksi on Lehtimäeltä. Alajärveläisosumat johtavat kolmeen eri taloon: Svarvariin, Höökiin ja Höriin. Näitä osumia yhdistää siis yhteinen haplo N-Y56761, jonka mukaan kaikkien neljän testatun yhteinen esi-isä on aika-arvion mukaan elänyt 1500-luvulla. Vaikka osumia… Jatka lukemista Alajärvi ja Ydna-rypäs – Höök, Höri ja Svarvar
Sirviö ja Ihalempinen
Keväällä 2021 kirjoitin ensimmäisen kerran Sirviön suvusta ja toisen artikkelin kaksi vuotta myöhemmin. Nämä kaksi artikkelia ovat kirjoittamisensa jälkeen olleet blogini luetuimpien kärjessä. Se on minulle ihmetyksen aihe. Vierestä aktiivisesti seuraten Kuva Sotkamon rippikirjasta 1728-1736 s. 87 Neder Sotkamo by, Korhola; En juurikaan ole tutkinut Sirviön sukua toisen artikkelini jälkeen. Minulla on kuitenkin hallussani Sirviön… Jatka lukemista Sirviö ja Ihalempinen
Pohjanmaan Järviseudun Ydna
Pohjanmaan Järviseutu on ympäröity vahvemmalla mustalla. Kuva kirjasta Järviseudun historia 1. Järviseutu käsittää alueet Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi (nykyisin osa Kauhavaa), Lappajärvi, Vimpeli, Soini sekä Lehtimäki, joka nykyisin kuuluu Alajärveen. Järviseudun historia -kirjat ovat kertoneet alueen asuttamisesta kielen leviämisen ja arkeologisten löytöjen perusteella sekä tietysti perimätiedon kautta. Minä kävin katsomassa, mitä alueen Ydna pystyy kertomaan tammikuussa… Jatka lukemista Pohjanmaan Järviseudun Ydna
Lappajärven savolaishaara uusiksi – Ydna-osumilla on merkitystä
Olen puhunut ja kirjoittanut enoni savolaistaustaisesta isälinjasta N-BY33083 lappajärveläisenä haplona ja haarana, ovathan sen osumien tunnetut isälinjat johtaneet 1500-luvun Lappajärvelle. Nimesin linjan alunperin Söyringin haaraksi sen osumien vanhimman tunnetun esi-isän mukaan. Uusien osumien myötä N-BY33083 haara on elänyt, muuttunut ja tarkentunut. Samaan tahtiin on tietoa tullut lisää. Söyringin haara onkin vain yksi N-BY33083 haplon alahaaroista.… Jatka lukemista Lappajärven savolaishaara uusiksi – Ydna-osumilla on merkitystä
Kärnästä isälinjaa etsimässä
Yritän kurkotella äitini isälinjaa kirkonkirjoja kauemmaksi. DNA-testin BigY tulos N-FTA95969 kertoo, että yhteyttä kannattaa etsiä Lappajärven Kärnästä. Vimpelin Lypsinmaalla vanhin tunnettu esi-isä Äitini isälinjan vanhin kirkonkirjojen mukainen esi-isä on Vimpelin Lypsinmaan isäntä Olavi Antinpoika (1630-1718). Voin melko rauhallisin mielin uskoa rippikirjojen kertoman todeksi, sillä enollani on kaksi Ydna-osumaa, jotka tukevat isälinja oikeellisuutta. Genissä Olavi Antinpojan… Jatka lukemista Kärnästä isälinjaa etsimässä
Vimpelin Björknäs, josta tuli Pokelainen, Lypsinmaa ja Kotkaniemi
Vimpelin Björknäs on mielessäni ollut kummallinen kokonaisuus, jonka talot ja niiden muodostumiset ovat olleet sekavat. Matti Lundin avulla kävin käsiksi käsitteisiin Pokela ja Pokelainen, Björknäs ja Björknäset, Kotkaniemi ja Flaka(näs) sekä Lypsinmaa, sillä ainakin sukututkimuksissa näitä nimiä tunnutaan käyttävän täysin miten sattuu. Björknäs, jota myös Björknäsetiksi kutsutaan, on alue Vimpelissä, Lappajärven rannalla ja sen tarina… Jatka lukemista Vimpelin Björknäs, josta tuli Pokelainen, Lypsinmaa ja Kotkaniemi
Lappajärven Kärnänsaari ja sen pikkutalo
Talo Kärnään oli perustettu 1548, mutta Kärnänsaaressa oli myös toinen, pienempi talo, jota tässä kutsun torpaksi. Torpan tila ei ollut varsinainen lohkotila päätilasta, mutta se oli pystytetty Kärnän luvalla ja sen aloittaja Mikko Ollinpoika oli todennäköisesti sukua Kärnän taloon. Mikko Ollinpojan nimi alkaa esiintyä kymmenysluettelossa vuonna 1586 ja 1602 tila mainitaan autiotilana vuotuisveroissa. Neljä vuotta… Jatka lukemista Lappajärven Kärnänsaari ja sen pikkutalo
Söyringin N-BY33083 haplo vahvistuu
Kutsun Ydna:n N-BY33083 haaraa Söyringin haploksi. Syynä on se, että ainakin kolmen, mahdollisesti jopa viiden, Ydna-testatun miehen isälinjat vievät lappajärveläiseen Söyrinki Pietarinpoikaan. Neljä näistä testatuista on tehnyt BigY-testin ja saanut haplokseen N-BY33083 ja yksi on Y111-testattu, läheinen osuma muille.1 Söyrinki Pietarinpoika Söyrinki Pietarinpojasta tiedetään, että hän on tullut pikkupoikana Savosta isänsä Pietarin Ollinpojan kanssa Lappajärvelle… Jatka lukemista Söyringin N-BY33083 haplo vahvistuu
T1a1 Pohjanmaan haaran kuulumisia alkuvuodesta 2024
Olen mtDNA:n äitilinjaltani T1a1 ja kuulun ns. Pohjanmaan haaraan, jonka oma mutaatio erottaa meidät muista T1a1 haplon linjoista. Minulla on helmikuun alussa 2024 FTDNA:n osumalistassa 20 osumaa, jotka kuuluvat tähän oman mutaation Pohjanmaan haaraan ja joiden lähes kaikkien tunnetut esiäidit ovat eläneet 1600-luvun jälkeen Etelä-Pohjanmaalla. Ruotsin osuman, jolla on Pohjanmaan haaran mutaatio, vanhin tunnettu äiti… Jatka lukemista T1a1 Pohjanmaan haaran kuulumisia alkuvuodesta 2024
JuuretOn 