mtDNA U5a2a1e

mtDNA U5a2a1e 1700-luvulla

Näyttökuva 2020-01-24 kello 17.17.42

Aiemmin kerroin tutkimuksestani U5a2a1e haplon äitilinjasta ja miten löysin kolmelle osumalle yhteisen ylämummon eli vanhimman tunnetun äitilinjaisen esiäidin Ylivieskasta.

Kaikkiaan U5a2a1e äitilinjaisia osumia on tammikuussa 2020 vain 12 kpl FTDNAn mtDNA tutkimuksen tehneillä henkilöillä, joten voidaan sanoa haplon olevan harvinainen. Näistä 12sta osumasta minulla on tiedossa yhdeksän suoraa äitilinjaa aina 1600-1700-luvun vaihteeseen asti ja kaikki tietämäni linjat ovat Suomessa.

Kolmen yhteinen esiäiti löytyi siis Ylivieskasta. Samasta Ylivieskan Rahkolan talosta tai kylästä löytyy lisäksi vielä yksi äitilinja, jota linjaa enkä sen ylämummoa – Brita Joosepintytärtä –  en ole kyennyt yhdistämään jo aiemmin löytämääni ylämummo Riitta Kotilaan päätyvään linjaan. Se onkin mielenkiintoista, että samasta kylästä löytyy samalta aikakaudelta kaksi saman harvinaisen äitihaplon kantajaa. Olisi mahtavaa löytää heille yhteinen esiäiti. Kenties ei tutkimuksessa tarvitsisi mennä kovinkaan kauas taaksepäin, jos vain historiallisia lähteitä löytyisi.

 

Näyttökuva 2020-01-28 kello 17.02.07
Ylivieskan Rahkolasta 1600-1700 -lukujen vaihteessa lähteneet U5a2a1e äitilinjat.

 

Lohtajan Marinkainen

Länsi-Suomesta löytyvät myös muut tietämäni U5a2a1e äitilinjat. Kolmen testatun äitilinjat vievät 1600-1700 lukujen Lohtajalle, ja Ylävieskan tavoin näiden linjojen ylämummot ovat samasta kylästä, Lohtajan Marinkaisista.

Kahdelle testatulle löysin yhteisen ylämummon Hirven talosta – Liisa Erkintytär –  ja kolmannen linjan vanhin Beata Erkintytär on elänyt vuosisadan vaihteessa Miekkojan talossa. Molempien ylämummojen patronyymi on Erkki – voisivatko he olla sisaruksia, Liisa ja Beata?

Näyttökuva 2020-01-28 kello 16.53.36
Liisan naislinjat ovat tutkimani henkilön kanssa GD0 ja Beatan linja GD1.

 Pohjoisemman Suomen linjat

Jäljelle jäävät tuntemani kaksi linjaa ovat vähän pohjoisemmassa Suomessa ja aavistuksen, 1-2 sukupolvea, myöhemmin kuin Ylivieskan ja Lohtajan linjat. Niiden ylämummot ovat Hailuodosta ja Oulaisista ja niille kenties olisi vielä kirkonkirjoistakin löydettävissä jatkoa. Pitäisi vain tutkia…

Näyttökuva 2020-01-28 kello 18.08.50
Nämä linjat odottavat vielä yhdistäviä lenkkejä.

 

Tuukkalan ja Hollolan  U5a2a1e -muinais-DNA

Luin jostain keskustelupalstalta, että U5a2a1e-haplon sanotaan olevan Suomessa syntynyt ja ilmeisesti idästä tänne tullut haplo. Näin mahtaa ollakin, kun katsoo FTDNAn osumakarttoja; mitä kattavampi testi, sen tiivimmin osumat ovat Suomessa.

Ylhäällä vasemmalla HRV1, oikealla HRV2 ja alhaalla Full Sequence.

Kalmistopiiri nimisessä blogissa Ulla Moilanen Turun yliopistosta kirjoittaa:

’Tuukkalaan haudattu viisivuotias lapsi kuului haploryhmään U5a2a1e. Samaan ryhmään kuului myös Hollolan Kirkailanmäkeen haudattu keski-ikäinen aikuinen (hauta 6). Nämä vainajat ovat siis todennäköisesti olleet sukua toisilleen suorien äitilinjojensa kautta, joskaan kovin läheisestä sukulaisuudesta ei välttämättä ole ollut kyse.’

Tuukkalan muinais-dna -kalmistot ovat Esa Mikkolan (2009) tutkimusten mukaan olleet käytössä pääosin 1200-1300 -luvuilla ja osin vielä 1400-luvulla, muutama sata vuotta ennen nyt tutkittuja äitilinjoja. Todennäköisesti muinais-dna -vainajat ja nykyiset U5a2a1e-haplolaiset ovat sukua toisilleen.

Lähteet:

  • FTDNAn mtDNA U5a2a1e -haplon tulokset ja omat tutkimukset
  • geni.com, rippikirjat

 

Jätä kommentti