mtDNA U5a2a1e – muinais-DNA Ylivieskasta Karstulaan

Olen tutkinut henkilöä, jonka mtDNA on testissä todettu olevan haploltaan U5a2a1e. Se on sama haplo, joka on löytynyt loppuvuodesta 2018 julkaistussa muinais-dna -tutkimuksessa  kahdesta vainajasta – Tuukkalaan haudatusta viisivuotiaasta lapsesta (hauta 18) ja Kirkailanmäkeen haudatusta vanhemmasta naisesta (hauta 7) –  ja jossa todettiin saamelaisten ja suomalaisten ’siperialainen perimä’.

* * * *

Tutkitun äiti oli syntyisin Karstulasta, Pylkönmäen kylästä, joka nykyisin on osa Saarijärven kaupunkia. Äitilinja näytti pitkään tutkimuksissani päättyvän 1782 syntyneeseen Anna Brita Matintyttäreen, jonka syntymätietoja en löytänyt Karstulasta, en lähikunnista enkä etsinnöistä huolimatta onnistunut löytämään edes minkäänlaista vinkkiä mistä muualta olisin häntä voinut etsiä. Ajattelinkin että tähän se tyssäsi ja tämän pidemmälle en tässä äitilinjassa pääse – kunnes tehtiin mtDNA testi FamilyTreeDNAn kautta.

Osoittautui, että tämä on harvinainen äitilinja, sillä osumia eli samaa äitihaploa kantoi vain 12 testattua henkilöä (v. 2019), jotka kaikki näyttivät nimensä puolesta olevan suomalaisia. Suurimmalla osalla oli täsmälleen sama perimä ja kolme oli yhden geneettisen etäisyyden eli erilaisen mutaation päässä (GD1).

Moni osumista oli laittanut näkyviin sukupuunsa ja/tai vanhimman tunnetun äitilinjaisen esiäitinsä eli ylämummon, mikä on hyvä asia tutkimisen ja osumien yhteisen esiäidin löytämien kannalta.

Nopeasti katsottuna kahdella osumalla näytti olevan sama ylämummo ja minua tietysti kiinnosti tieto, että jonkun ylämummo oli Karstulasta. Muut tiedot saisivat odottaa, kun kävin tutkimaan näitä tarkemmin.

Aivan ensiksi laitoin sähköpostin ’Karstula’ -henkilölle ja sainkin sitä kautta tarkempaa tietoa, jonka avulla selvitin hänen ylämummonsa Karstulan Riekon taloon. Siellä oli asunut Margareta Matintytär (1772-1820), joka vanhempiensa ja sisarustensa kanssa oli muuttanut Nykarlebystä (Uusikaarlepyy) 1780-luvun puolivälissä Karstulaan. Riekon talo ei ollut maantieteellisesti kovin kaukana Paajalan Aution talosta, jonne tutkimukseni Anna Brita Matintyttärestä päättyi, joten ei vaatinut kovin suuria ponnistuksia ja tarkastuksia, kun totesin Margaretan ja Anna Britan sisaruksiksi. Yhteinen patronyymi oli myös avuksi.

Sisarusten äiti oli Margareta Matintytär Hannuksela (s. 1746 – 1807), joka löytyi osumalistasta yhtenä ylämummona ja tarkempi tarkastelu osoitti, että hänellä oli myös kolmas tytär – Karin/Katariina Matintytär (1777-1820),  jonka kautta äitilinja oli jatkunut Karstulassa. Kaikki kolme tytärtä olivat syntyneet Uusikaarlepyyssä ja heidän äitinsä Margareta oli tullut sinne Saloisista (nyk. Raahe). Tämän tiedon antoi geni.com, josta äitilinjaa löytyi sen verran, että maantieteellisesti päästiin Ylivieskaan.

Ylävieskan oli merkinnyt kaksi henkilöä ylämummonsa synnyinpaikaksi. Nämä kaksi osumaa osoittautuivat äidiksi ja pojaksi, joten käytännössä vain yksi linja johtaa Ylivieskan Brita Joosepintytär Rahkolaan (1700-1778), joka näkyi osumalistassa ylämummona. Toistaiseksi en ole löytänyt yhteyttä hänestä Karstulan äitilinjan vanhimpaan Riitta Kotilaan ja voi olla, että yhteys jää ajallisesti kirkonkirjojen ulkopuolelle.

Osumalistan viimenen henkilö on merkinnyt ylämummonsa eläneen Ylivieskassa, mutta hän ei ole maininnut 1480 syntyneeksi ilmoitetun esiäidin nimeä. Osuma on geneettisesti hieman muita tutkittuja kauempana GD1, joten sen linjan tutkiminen saa toisaiseksi odottaa. Kokemus on kuitenkin osoittanut, ettei GD1 tai kaukaisempiakaan osumia kannata väheksyä, sillä mutaatioiden muodostuminen on täysin sattumanvaraista ja on voinut tapahtua kirkonkirjojen olemassaoloaikana.

Mielenkiinnolla odotan tämän mtDNA haplon tarinan kehittymistä!

Lähteet

• FTDNA U5a2a1e
• rippikirjat
• geni.com
• https://kalmistopiiri.fi/2019/11/15/muinais-dna-tutkimus-suomen-aitilinjoista-on-julkaistu/
• https://www.nature.com/articles/s41598-019-51045-8