Äitilinjani on asunut ja elänyt Etelä-Pohjanmaan Lappajärvellä yli 300 vuotta. Ensimmäinen ja siten vanhin tiedetty esiäitini oli Marketta Heikintytär (1643-1713), jonka ensimmäiset olemassaolon merkit on kirjattu Evijärvelle Enaperän talon rippikirjaan vuonna 1694. Tuolloin Evijärvi kuului Lappajärven kappeliseurakuntaan, joka puolestaan on ollut osa Pietarsaaren seurakuntaa. Sekä Lappajärvi että Evijärvi ovat osa Etelä-Pohjanmaan Järviseutua.
Syvällä Lappajärven maaperässä ja vesistössä ovat näin äitieni juuret. Minä edustan 12. polvea Marketan jälkeen ja äitini sukupolvi oli se, joka lähti Lappajärveltä. Ja vaikka minäkin asun muualla, koen silti vahvasti identiteettiäni järviseutulaiseksi, ovathan siellä ne juureni, joiden mallin mukaan olen kasvanut ja kasvatettu.
Kymmenen äitiä
Noihin yli 300 vuoteen Lappajärvellä mahtuu kymmenen äitini tarinat. Tarinat alkavat Marketta Heikintyttärestä ja vuodesta 1643, jolloin hänen lasketaan syntyneen (kuolintiedon perusteella) ja päättyy mummuuni, äitini äitiin Fanny Seliinaan, joka sai viimeisen leposijan Lappajärven hautausmaalta keväällä 1989. Siinä siis tuo aikajana 1643-1989.
Noihin tarinoihin ja vuosiin mahtuu 103 lasta, useammat kaksoset ja 24 alle 10-vuotiaana kuollutta lasta. Vain yksi lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella. On tosi monta Mariaa, Liisaa ja Annaa ja yhtä monta Jaakkoa, Juhoa ja Mattia; usein uusi lapsi on saanut nimekseen aiemmin kuolleen sisaruksensa nimen.
Tarinoissa on emäntiä ja piikoja, vauraita ja vanhoja taloja sekä uusia torppia. On nälkää, sotia ja siirtolaisuutta, sillä onnesta on jäänyt vähemmän tarinoita muistiin, tosin mitä lähemmäs tarinoissa päästään nykypäivää, sitä enemmän niissä on elämänmakua.