Pohjanmaan Järviseudun Ydna

Järviseutu käsittää alueet Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi (nykyisin osa Kauhavaa), Lappajärvi, Vimpeli, Soini sekä Lehtimäki, joka nykyisin kuuluu Alajärveen.

Järviseudun historia -kirjat ovat kertoneet alueen asuttamisesta kielen leviämisen ja arkeologisten löytöjen perusteella sekä tietysti perimätiedon kautta. Minä kävin katsomassa, mitä alueen Ydna pystyy kertomaan tammikuussa 2025.

YDNAn testauksesta Järviseudulla

Yleistuntuma on, että Järviseudulla on otettu melko vähän mieslinjaisia Ydna-testejä. Mieslinjainen Ydna testi voidaan ottaa vain miehestä ja isä jatkaa linjaa vain pojilleen. Tähän linjaan ei kuulu yhtään naista.

Asutushistoriaa Ydna -projekteista

Asutushistoriaan kävin käsiksi mieslinjaisen Ydna:n kautta. Tutkin ja keräsin tietoa FTDNA:n projekteista, joista päälähde oli suurin suomalainen dna-projekti, Finland DNA, jossa tammikuun lopussa oli 22.260 jäsentä. Täydensin sitä Savo DNA ja I Suomi -projekteista. Yhteensä löysin 65 testitulosta, joista pieni osa oli kattavia BigY testituloksia, osa suppeampia Y111 tai Y67 tai Y37 -tuloksia. Jonkin verran projekteihin oli liitetty myös serkkutesteistä saatuja tuloksia, joista FTDNA nykyisin antaa karkean Ydna-haplon.

Monessa näytteessä toistuivat samat tunnetut esi-isät ja muutaman näytteen kohdalla Ydna osoitti ettei kerrottu esi-isä voinut olla oikein. Näin esim. kun esi-isäksi oli merkitty Pietari Strang, jonka tiedetään olevan I-haploa, mutta testatun testitulos osoitti N-haploa. Syitä ’väärään’ isälinjaan voi olla monia; tieto on kirjattu kirkonkirjoihin väärin tai se on tulkittu väärin, isälinja on katkennut jne. Kaikenlaiset virheet vanhimman tunnetun esi-isän merkinnöissä ja isälinjoissa pitää pitää mielessä, kun projekteja käytää tiedonlähteenä. Niinpä saadut tulokset ovat vain suuntaa-antavia.

Mieslinjat Suomessa

Suomessa esiintyy pääosin kolmea eri Ydna-haploa eli mieslinjojen päähaaraa, joiden yleisesittely, prosentuaalinen osuus ja tulosuunta, on kerrottu alla olevassa kuvassa. Näitä kaikkia haploja löytyi Järviseudun Ydna:sta.

Olen neljän viime vuoden aikana ollut osa Karjala -projektin vetäjän Markku Komosen pienryhmää, jossa olemme opetelleet Ydna:n tulkintaa, piirtäneet haplokarttoja ja nyt viimeksi hahmottaneet Suomen asutushistoriaa peilaten Ydna-tuloksia historian kirjoituksiin; paikallishistorioihin, Valter Langin Homo Fennicus ja Unto Salon Ajan ammoisen oloista -kirjoihin. Ryhmämme jäsenet sattuivat kaikki olemaan N-haploa, joten sen tutkiminen on ollut pääosassa.

Suomeen N-miehet ovat tulleet monelta suunnalta

Perinteisen käsityksen mukaan suurin suomalainen mieshaplo N on tullut Suomeen idästä, Karjalan kannaksen kautta reilusti ajanlaskun alun jälkeen. Ydna:n testitulokset kertovat kuitenkin monipuolisempaa tarinaa; Karjalan lisäksi Suomeen on suuntautunut suuri N-miesten muuttoliike myös Baltiasta (N-L29).

Näiden kahden tulosuunnan yhteinen esi-isä on elänyt noin 2700 vuotta ennen ajanlaskua Volgan mutkassa (N-CTS3103).

Baltian kautta tulleet N-miehet Järviseudulla

Baltian haara on jakaantunut kahteen osaan, josta N-L550 on jatkanut matkaa kohti Liettuaa ja N-Y5004 kohti Viroa. Näiden molempien jälkeläisiä löytyi Järviseudun Ydna:sta.

N-L550 haplon osumia on Suomessa kohtalaisen vähän ja Järviseudulta löytyi vain yksi tämän haaran mieslinja. Testin tehnyt oli Lappajärveltä, mutta hänen mieslinjansa on tuntematon.

N-Y5004 on ilmeisesti Viron lähialueella syntynyt haplo, joka on jakautunut kahteen Suomessa esiintyvään haploon. Näistä N-Y7300 on ilmeisesti tullut Suomeen aiemmin ja luultavasti -osumista päätellen- Varsinais-Suomen kautta. Järviseudulta löytyi kaksi tämän haplon jälkeläistä, molemmat BigY:n tehneitä, ja heidän esi-isikseen on merkitty Vimpelissä elänyt Lauri Klaunp Säxjerv, bonde (1548-64) ja toisen Heikki Mikonpoika Skottari (1653-1697) Kortesjärven Purmojärveltä. Lisäksi Teerijärveltä löytyy hyvä BigY-tulos, jonka esi-isä on ollut Daniel Danielsson Sandkulla (s. 1645).

Toinen N-Y5004:n alahaplo on N-Y5005, joka on minulle tuttu, koska mieheni kuuluu tähän linjaan. Järviseudulla tähän linjaan löytyy kaksi useamman miehen BigY-testaamaa sukulinjaa, joiden molempien esi-isät löytyvät Alajärveltä: Matti Markuksenpoika Svarvar (1656-1724) ja Simo Höri (Höök) (1676-1756). Näistä erityisesti Svarvar on mielenkiintoinen siksikin, että Svarvarista on lähtöisin Lappajärven Savonkylän Olli-suvun mieslinja. (Myöhemmät tutkimukset ovat osoittaneet Höök-Höri-Svarvar sukujen yhteyden.)

Savosta Järviseudulle tulleita N-sukuja

Järviseutu on osa Pohjanmaan ns. savolaiskiilaa ja se näkyy myös Ydna-tuloksissa. Erityisesti Lappajärven varhaisasutuksen savolaislähtöisyys, N-CTS4329 haplon jälkeläiset, näkyy BigY-testeissä, joiden perusteella ainakin Hyytisen, Söyringin ja Kärnän mieslinjat ovat tulleet Juvan seutuvilta Lappajärvelle 1500-luvulla. Söyrinki/Kärnä -miehet ovat todennäköisesti tulleet Pohjois-Savon ja/tai Viitasaaren kautta.

Söyringin ja Kärnän mieslinjoilla on yhteinen esi-isä, (siitä enemmän mm. täällä) ja luultavasti Kauhajärven Koukkarit liittyvät tähän samaan ryppääseen. Koukkarilta vain puuttuu hyvä BigY-testi, mutta markkeritestin tehneitä Koukkarin mieslinjaisia jälkeläisiä löytyy kaksi kappaletta ainakin Kärnän osumista. Ja vaikka Hyytiset ja Söyrinki/Kärnä ovat tulleet samalta suunnalta samoihin aikoihin, ne eivät ole kovin läheistä sukua keskenään, sillä heidän yhteinen esi-isänsä N-Z5893 on elänyt noin 750-luvulla.

Tähän samaan savolaiseen alahaploon N-Z5893 kuuluvat Vimpelin Antti Vääräisen (1652-1740), joka asutti Kotkaniemeä, sekä lehtimäkeläisten Yrjö Mattisen (1624-1692) ja Yrjö Antinpoika Laukkosen (1720 – 1801) sekä Soinin Antti Paavonpoika Raitamäen (Källi) (1718-1783) Ydna-testatut jälkeläiset.

Toiseen savolaishaplon N-CTS4329 alahaploon N-Z5892 löytyy mieslinjoja Evijärveltä, jonne asettuneiden Erkki Laurinpoika Nyyssösen (1679-1762) ja Pietari Paalasen (1563-64) jälkeläisistä on BigY-testit tehty.

Ja listaa täydentämään saadaan vielä serkkutestin määrittelemä suuntaa-antava savolaishaplo N-CTS8565, jonka esi-isä on Paavo Laasanen (1580-1664) Soinista.

Karjalaisia Järviseudulla

Karjalaisiksi on totuttu kutsumaan haplon N-VL62 jälkeläishaaroja. Ydna-testaus on hieman horjuttanut tämän sekä savolaishaploksi kutsutun N-CTS4329:n alkuperää, mutta käytän tässä tätä jaottelua.

Karjalaisia alahaploja on Järviseudulla kaksi. Toinen on Lappajärveltä, Karvalaan asettuneen Perttu Matinpoika Haapakosen (s. 1580) jälkeläislinja N-Z1941 ja toinen lehtimäkeläinen Matti Matinpoika (Kolunsarka) (1700-1769).

Soinin Keisarit ovat N-miehiä

Soinilaisen Vilppu Keisarin jälkeläisistä on olemassa useita markkeritestejä, joita on vuosia sitten vahvistettu ottamalla muutamia tarkentavia snippitestejä. Kuitenkaan yhtään Keisarien BigY-testiä minulla ei ollut saatavilla. Käytettävissä olevien testitulosten perusteella voi vain sanoa, että Keisarin mieslinja on tullut Soiniin idästä, ollen joko savolaista tai karjalaista haaraa. Testitulokset osoittavat haploon N-CTS10082 (sama kuin N-Z1936), joka on syntynyt aika-arvion mukaan noin 2450 ennen ajanlaskun alkua, jolloin savolais- ja karjalaishaaraksi jakava haplo N-Z1933 ei ollut vielä syntynyt. Voidaan siis vain todeta, että tämä haara on ollut sen joukon mukana, joka on matkannut Volgan mutkalta kohti Karjalan kannasta.

Iivarin pojat Järviseudulla

I-L258 on Suomen suurin I-haplon alahaara, johon kuuluu 2/3 suomalaisista I-mieslinjoista eli Iivarin pojista. Tämän haplon tiedetään rantautuneen Suomeen Ruotsista ajanlaskun alun aikoihin ja sen uskotaan tulleen Kokemäenjokea pitkin sisäsuomeen. Tässä kohtaa Järviseutu yllättää, sillä sieltä saaduista neljästä BigY-testatusta mieslinjasta yksikään ei kuulu tähän suurimpaan suomalaiseen I-haploon.

Toisaalta Vimpelin Strangit, joista ei ole yhtään BigY-näytettä, kuuluvat tähän I-L258 ryhmään. Heikki Strangin poikien jälkeläislinjojen Y67-markkeritestejä on tehty seitsemän kappaletta ja saman verran on eri linjoja, jotka johtavat Strangin Heikkiin ja hänen kahteen poikaansa Marttiin ja Pietariin, joten markkerituloksia voi pitää kohtuullisen varmoina. Luultavasti he kuuluvat alahaploon I-CTS2242 (syntynyt noin 150-luvulla), joka näyttäisi olevan vahva eteläpohjalaishaara, mutta muutama BigY-testi vahvistaisi arvailun.

Muita Järviseudulle saapuneita I-haplon BigY-testattujen jälkeläislinjojen esi-isiä ovat evijärveläinen Heikki Matinpoika Söderena (1703-1753), jonka haplo on I-FTA79520 ja alajärveläinen Simo Jaakonpoika Pynttäri (s. 1579) haplonaan I-FGC21980.

Näiden lisäksi järviseutulaisia I-miesten esi-isiä ovat todennäköisesti Olavi Juhonpoika Spangar (k. 1608) Vimpeli, Yrjö Jaakonpoika Jutila (s. 1622) Kortesjärvi ja Juho Heikinpoika Höök (s. 1651) Alajärvi, joiden jälkeläisistä on joko markkeri- tai serkkutestien perusteella saatu päähaplo.

Järviseudulla on R1a ja R1b -haploa

R-haplo on Suomen kolmanneksi yleisin mieshaplo ja se jakaantuu kahteen eri pääryhmään; R1a ja R1b. Molempien esi-isiä on rantautunut Suomeen mm. Ruotsista, mutta pääosa R1a haploa on tullut Suomeen idästä ja R1b tunnetaan enemmän lännestä tulleesta asutuksesta.

R1a haplosta on olemassa kaksi BigY näytettä, joiden isälinjat johtavat Lars Larsson (s. 1510 Evijärvi) Åby, Cammarbacka-Lassila -sukuun ja toinen on Kortesjärveltä Gustaf Larsinp. Pitkäjärvi (1733-1815).

R1b on vain päähaplon antavia serkkutestituloksia. Näitä on kaksi kappaletta ja molemmat ovat saman esi-isän Yrjö Matinpoika Oravan (s. 1585) menkijärveläisiä (Alajärvi) jälkeläisiä.

Ja sitten on vielä tämä melko epämääräisen kuuloisen Olavi Söyring Klåckars Storstrangin (s. 1525) serkkutestitulos. Arvelisin tällä Olavilla tarkoitetun sitä miestä, joka ensimmäisenä, ennen savolaisia, asutti myöhemmin Söyringiksi kutsuttua tilaa ja josta historiakirjat kertovat. Tämän haplotuloksen perusteella ja olettaen mieslinjan olevan oikein, Olavi ei ollut mieslinjaltaan savolainen eikä strangilainen.

Virheet

Tämä artikkeli on kirjoitettu perustuen niihin tietoihin ja isälinjoihin, joita FTDNA:n projekteihin on kirjattu. Näin ollen isälinjojen oikeellisuutta ei ole tarkistettu. Lisäksi tiedot haplotiedot elävät, kun lisää tuloksia saadaan.

Lähteet

FTDNA: Finland DNA -projekti

FTDNA: Savo DNA -projekti

FTDNA: I Suomi -projekti

FTDNA: aika-arviot Discovery

Järviseudun historia 1

Suomen Geneettisen Sukututkimuksen seura ry – Suges

Strangin mieslinjaisen Y67-testin tehneen Strang osumat