Vimpelin Björknäs on mielessäni ollut kummallinen kokonaisuus, jonka talot ja niiden muodostumiset ovat olleet sekavat. Matti Lundin avulla kävin käsiksi käsitteisiin Pokela ja Pokelainen, Björknäs ja Björknäset, Kotkaniemi ja Flaka(näs) sekä Lypsinmaa, sillä ainakin sukututkimuksissa näitä nimiä tunnutaan käyttävän täysin miten sattuu.
Björknäs, jota myös Björknäsetiksi kutsutaan, on alue Vimpelissä, Lappajärven rannalla ja sen tarina tarina alkaa viimeistään 1548, jolloin Lauri Klausinpoika on tilan isäntänä. Hänen jälkeensä tilaa jatkoi hänen poikansa Maunu Laurinpoika.
Björknäsissä ollut talo halottiin vuonna 1573 kahdelle veljekselle siten, että Maunu Laurinpoika jatkoi puolikkaan talon isäntänä (käytän termiä Björknäs1 eli B1) ja toisen puolikkaan Maunu joutui luovuttamaan veljensä Klaus Laurinpojan haltuun ja tätä puolikasta kutsun nimellä B2.
Talojen kohtalot
1500-luvun perheistä ja sukulaisuussuhteista tiedetään vain vähän. Siksi onkin mahdotonta tietää, kuinka kauan suku jatkoi Björknäsen tiluksilla ja mitkä olivat heidän todelliset sukulaisuussuhteensa. Minun tarinani kohdalla tällä asialla ei ole merkitystä, ainoastaan sillä on merkitystä, että Björknäsissä on ollut kahtia jaettu tila.
B1 oli siis Maunu Laurinpojan hallussa, kunnes Martti Jussinpoika ilmestyi Vimpeliin. Hänen jäljiltään B1 oli ollut vuonna 1653 viisitoista vuotta autiona, jolloin Kärnästä saapunut Mikko Antinpoika ylösotti autioituneen tilan itselleen.
B2 meni Klaus Laurinpojan jälkeen Matti Laurinpojalle, joka saattoi olla hänen veljensä tai ei. Joka tapauksessa Matin jälkeen B2:n viljelyksistä vastasi hänen poikansa Lauri Matinpoika, jota myöhemmin käräjäpöytäkirjoissa kutsutaan Näseksi (lyhenne Björknäsestä).
Lauri Matinpoika Näse ei onnistunut viljelyksissään kovin hyvin, sillä tila sortui joiksikin vuosiksi verohylkiöksi ja oli autiona vuonna 1646, jolloin Paavo Pokelainen ylösotti sen. Paavon tulosta Björknäsiin olen kertonut täällä.
Ylösotetut autiot
Näin molemmat Björknäsin taloista olivat saaneet uuden isännän Kärnänsaaresta ja tulleet ylösotetuiksi viimeistään 1650-luvulla. Matti Lund kertoi minulle, että aution ylösottamisella saatettiin tarkoittaa useampaa asiaa. Se saattoi tarkoittaa uudistalon aloittamista, mutta useimmiten veroaution uudelleenasuttamista verovapaavuosilla. Ottaja saattoi tällöin lunastaa sen omaksi hankintamaakseen maksamalla vanhat velat pois ja kenties samalla vähän hyvittää talon entistä asujaa. Tällöin hän sai maan hallintaansa siten, että hänen lapsensa saattoivat periä maan.
Toinen ja yleisempi tapa oli ylösottaa maa kruununmaana, jolloin ei heti joutunut maksamaan täyttä hintaa vaan pääsi maahan käsiksi pienemmillä varoilla. Tällöin ylösottaja oli kruunuvoudin täydessä vallassa ja oikeus jatkaa taloudenpitoa oli tämän armoilla. Myöskään tilan perintöoikeus ei lähtökohtaisesti ollut tilaa viljelevällä suvulla, joskin sukua ei helposti ohitettu jos se tahtoi pysyä talossa.
Paavo Pokelainen oli ylösottanut vuonna 1646 toisen Björknäsin taloista ja juurtui tiluksilleen niin hyvin, että hänen tilastaan alettiin vuodesta 1676 lähtien käyttää nimeä Pokela. Näin Pokelaisen omistamasta talosta tuli Pokela.
Mikko Antinpoika Kärnän vuonna 1653 Björknäsistä ylösottama talo halottiin vuonna 1686 ja sen jäljiltä syntyivät Kotkaniemi ja Lypsinmaa.
Oman historiani kannalta minua kiinnostaa vuodesta 1698 alkaen Lypsinmaaksi kutsuttu talo.
Lähteet:
- Jutun tiedot olen saanut sähköpostikirjeenvaihdossa Matti Lundin kanssa 3/2024. Matti Lund on sukututkija, joka on käyttänyt lähdeaineistonaan voudintilejä, henkikirjoja ja käräjäpöytäkirjoja. Hän kirjoittaa Eteläpohjalaiset juuret -lehteen ja ilman häntä tätäkään artikkelia ei olisi syntynyt.
JuuretOn 
