Kun enoni ensimmäinen Ydna tulos valmistui, siirsin tiedon Geniin. Siellä oli hyvin tutkittu isälinja valmiina ja sen linjan vanhimpana oli vimpeliläinen Antti Vääräin (1652-1740). Kaikki oli hyvin kunnes enoni BigY -tulos valmistui.
Kaksi kaukaista haploa
Antti Vääräin oli enoni lisäksi jonkin toisenkin BigY -testin tehneen henkilön isälinjan vanhin ja myös hänen tuloksensa oli syötetty Geniin. Ongelma oli se, että tuolla toisella henkilöllä oli eri haploryhmä kuin enollani.
Antti Vääräin oli näin saanut kaksi haploa, jotka eivät missään tapauksessa voineet olla oikein, sillä näiden haplojen yhteinen esi-isä oli elänyt noin 1500 vuotta sitten eivätkä haplot siten olleet edes ajallisesti lähellä toisiaan. Jomman kumman, enoni tai tuon toisen henkilön, biologinen isälinja ei ollut Genissä oikein. (Tiedän, että Genissä on paljon virheitä, mutta sieltä saa myös hyviä tutkimusvinkkejä kuten tämä tapaus osoittaa.)
Toisen haplon tulos vaikutti olevan vahvemmin oikeassa, sillä katsoessani tuloksia Finland DNA -projektista, hänellä oli siellä kaverinaan toinen vastaava testitulos, sama haplo ja vanhimpana esi-isänä Antti Vääränen. Tämä Antti tosin vaikutti olevan vimpeliläisen kaimansa isä tai setä tms., sillä hänen oli arveltu syntyneen noin 1620 Kangasniemellä. Joka tapauksessa kahden eri henkilön isälinjalla oli sama haplo ja sama isälinjainen päätepiste.
Millainen on enoni isälinja?
Vuosia sitten, kun tutkin enoni ja siten myös äitini isälinjaa, sain selville, että Lappajärven Tarvolan Lilltarvoseen oli tullut vävy Vimpelin Lypsinmaalta 1700-luvun puolivälissä.
Juho Simonpoika Lypsinmaa-Lilltarvonen (1725-79) oli saanut Tarvolassa poikia, joista 1756 syntynyt Jaakko oli enoni isälinjaa. Jaakolla oli kolme vuotta vanhempi veli Juho, jonka Y67 testin tehnyt enoni dna-osuma oli merkinnyt isälinjansa vanhimmaksi. Näin pystyin turvallisin mielin päättelemään, että enoni isälinja oli sekä geneettisesti että kirjattuna yhtäpitävä ainakin 1700-luvun puoliväliin ja Lilltarvosen taloon asti.
Yhteys Söyrinkiin
Enoni on jo lähes 90-vuotias, joten päätin teettää hänestä BigY testin vielä kun se oli mahdollista. Kun tulos saapui, hän sai haploryhmäkseen N-BY33083, jossa oli ilokseni jo kolme osumaa eli saman isälinjan miestä valmiina odottamassa. Selvittelin näiden osumien isälinjoja ja päädyin tulokseen, että lappajärveläinen Söyrinki Pietarinpoika (1562-1734) oli mahdollisesti näiden kaikkien kolmen yhteinen esi-isä. Kirjoitus löytyy täältä.
Tulos oli sikäli mielenkiintoinen, että Söyringin ja Lilltarvosen talojen etäisyys toisistaan on vain muutama kilometri ja sukulaisuus näiden kahden talon asukkaiden välillä oli pienten paikkakuntien tapaan moninkertainen. Siten myös isälinjainen sukulaisuus tuntui mahdolliselta. En kuitenkaan saanut palikoita asettumaan kohdilleen ja jouduin odottamaan lisää dna-tuloksia, ennen kuin saatoin aavistella miten Söyringin isälinja kohtaa enoni isälinjan.
Yhteys Kärnään
Vain muutama kuukausi enoni ensimmäisestä BigY tuloksesta hänen haplonsa tarkentui, kun toinen BigY testin tehnyt oli osoittautunut enoni kanssa isälinjaiselta geeniperimältään yhtäläiseksi. Molemmat saivat haplokseen N-FTA95969 ja tuon toisen isälinjan vanhin oli Antti Olavinpoika, joka oli uudisasukkaana ja isäntänä Lappajärvellä myöhemmin Kärnänä tunnetussa talossa vuosina 1573-1608.
On esitetty arvioita, että Antti Olavinpojan isä olisi Olavi Olavinpoika Savo, joka oli ensimmäisiä Savosta Lappajärvelle tulleita uudisraivaajia.
Enoni BigY tulosten BlockTree -kuvasta selvisi, että Söyrinki ei ollut enoni suoraa isälinjaa, vaan Söyringin jälkeläisillä ja enoni isälinjalla on yhteinen esi-isä jossain kauempana. Tarkemmin voi lukea täältä.
Kiinnostukseni siirtyi Söyringistä Kärnän taloon ja Antti Olavinpojan mieslinjaan.
Kärnän talot
Kärnän talo ja sen historia oli minulle aiemmin tuntematon ja kaivoin esille Järviseudun historian kirjat. Lappajärven talonhaltijaluettelosta käy ilmi, että Kärnän tai oikeammin Söder-Kärnän talon rekisterinumero on 1 ja se on perustettu 1562. Ensimmäinen isäntä on Antti Olavinpoika Timonen (n. 1530-).
Toinen Kärnän talo, Norr-Kärnä, on rekisterinumeroltaan 2 ja se on perustettu 1687, vain 25 vuotta Söder-Kärnän perustamisen jälkeen, ja sen ensimmäinen isäntä on ollut Juhani Simonpoika vuosina 1687-1701. Ensimmäisen isännän Juhanin tai Juhon isä Simo lienee ollut Antti Olavinpoika Timosen eli Söder-Kärnän perustajan poika. Samaa sukua ja isälinjaa siten luultavasti molemmat Kärnän talot.
Viereisestä isälinjasta käy ilmi, että enoni N-FTA95969 osuma on todennäköisesti Antti Olavinpoika Timosen ja myös Juho Simonpoika Kärnän mieslinjainen jälkeläinen.
Kärnän yhteys Lypsinmaahan
Mietin miten enoni, jonka isälinja näyttää menevän Vimpelin Lypsinmaahan, on yhteydessä lappajärveläiseen Kärnän isälinjaan. Järviseudun historia 1 -kirjassa silmieni ohitse vilahti muutama lause: ’Vimpelissä ainoastaan Pokelainen oli alkujaan savolainen. Suku siirtyi Vimpelin Björknäsiin eli Pokelankylään vasta 1500-luvun lopulla Lappajärven Kärnänsaaresta.’ Löytyisikö tästä yhteys Kärnän isälinjan ja enoni isälinja välille?
En tunne Vimpeliä kovin hyvin, mutta etsin tietoa historiakirjasta. Björknäsiin oli kirjan mukaan raivattu 1560-70 -luvuilla Kotkaniemen ja Pokelaisen maita ja samoihin aikoihin Vimpelinjoen pohjoispuolelle Matoruukinniemeen oli pystytetty Lypsinmaa. Olisiko Kärnänsaaresta virrannut savolaisverta Pokelaisen lisäksi myös Lypsinmaalle silloin tai hieman myöhemmin? Löytyyköhän mitään todisteita noin vanhoista asioista?
Tässä kuitenkin voisi olla pieni mahdollisuus löytää yhteys Kärnän isälinjan ja enoni Lypsinmaan isälinjan välille.
Lilltarvosesta Vimpeliin
Historiakirjan innoittamana kävin uudelleen läpi enoni isälinjaa.
Lilltarvosen taloon oli tullut vuonna 1752 Vimpelistä vävyksi Juho Simonpoika Lypsinmaa (s. 1725). Hänen isänsä Simo Olavinpoika (s. 1665) on merkitty Järviseudun historian talonhaltijaluetteloon Vimpelin Lypsinmaan isännäksi vuosina 1699-1723 ja hänen nimensä yhteydessä mainitaan siellä Lillstrang. Strangeja Simo Olavinpoika ei kutenkaan isälinjaisesti ole, sillä Strangit ovat tunnetusti I-haplon miehiä. Kenties maininta on tullut syntymä- tai entisen asuinpaikan tms. mukaan.
Simo Olavinpoika löytyy myös Strangin sukukirjasta Het sitte Strangeja. Siellä Simo Olavinpojan yhteyteen on kirjattu paikaksi Åminne, joka Järviseudun historian mukaan sijaitsee ’Vimpelin Savon- eli Vimpelinjoen pohjoispuolella, jokisuussa’ (s. 219). Eikös siellä sijainnut myös Lypsinmaa, josta Simo Olavinpoika on saanut sukunimen kaltaisen nimensä?
Genissä Simo Olavinpojan isäksi on merkitty Olavi Antinpoika Lypsinmaa (s. 1630). Täytyy vielä etsiä hänestä tietoa samoin kuin siitä, kuka tai mikä perhe on tullut Kärnänsaaresta 1500-luvun lopulla Pokelaan eli Björknäsiin, Lypsinmaan naapuriin. Joskos sieltä löytyisi yhteys enoni ja äitini isälinjaan ja Kärnän taloon.
Lähteet:
- FTDNAn Ydna-tulokset ja BlockTree 2021 ja 2022
- FTDNAn Finland DNA -projekti
- Lappajärven rippikirjoja
- Järviseudun historia 1, toimittaneet Heikki Junnila ja Heikki Rantatupa 1983
- Het sitte Strangeja, Strangin ja Spangarin sukuseura, 2001 (s. 45 taulu 48)
- Geni.com
JuuretOn 