Äitilinjani Lappajärvellä
Nälkävuodet ja venäläismiehitysajat osuivat Kirstin elämään. Hänen elinaikanaan syntyi Iso-Britannian kuningaskunta ja Suomenlinnaa alettiin rakentaa. Evijärvelle ja Lappajärvelle rakennettiin uudet kirkot.
Järviseudun väkimäärä pysytteli 2000 hengen paikkeilla ja Suomen alueen asukasmäärä nousi noin 450 000 henkeen vuoteen 1750 mennessä.
Kirsti Heikintytär 1688-1766
Kirsti, tai ruotsalaisesti Kirstin Henriksdotter, syntyi aikana, jolloin kirkonkirjoja ei vielä ollut Evijärvellä. Kirstin tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä. Oletuksena oleva vuosi 1688 on laskettu hänen kuolintiedostaan. Evijärvi kuului tuolloin Lappajärven kappeliseurakuntaan, joka taas oli osa Pietarsaaren emäseurakuntaa ja Kirsti löytyy ensimmäisen kerran Enaperän rippikirjasta vuonna 1707. Tuolloin kesällä hän on käynyt lapsuudenkodissaan ripillä. Saman vuoden joulukuussa Kirsti avioituu naapurikylän Evijärven Haapajärven Lassilan talon vanhimman pojan Tuomas Laurinpojan (1686-1744) kanssa. Kirsti 19-vuotias ja Tuomas muutaman vuoden vanhempi.
Lapsuudenkotinsa tapaan myös Haapajärven Lassilan talo oli alueen mittapuun mukaan iso ja vauras ja sen isäntä, Kirstin appi Lauri Laurinpoika (1659-1722) oli pitkäaikainen lautamies ja seksmanni. Kirstin puoliso Tuomas oli perheen vanhin lapsi ja tuleva isäntä (ja toinen kaksosista).
Kirsti muutti Lassilaan perheeseen, jossa asui Tuomaksen lisäksi hänen vanhempansa ja neljä sisarustaan, ainoat jotka olivat jääneet henkiin Kirstin anopin 16 raskaudesta. Anoppi, Valpuri Paavontytär Söderkultalahti (1655-1715) oli jälleen raskaana, kun tulit taloon.
Rippikirjojen mukaan Kirsti on synnyttänyt ensimmäisen lapsensa Laurin helmikuussa 1712, neljä vuotta häiden jälkeen. Oli kuulemma tavallista, että nuori vaimo ei heti muuttanut miehensä taloon vaan asui vielä jonkin aikaa lapsuudenkodissaan. Esikoinen Lauri Tuomaksenpoika (1712-64) oli myöhemmin Lassilan isäntä ja haudattujen luettelossa 1764 hänen kuolinsyykseen mainitaan mielenkiintoa herättävä ’noiduttu ruttotauti’.
Laurin jälkeen syntyivät kaksoset Anna ja Antti lokakuussa 1713, vain puoli vuotta Suomen kannalta tärkeäksi muodostunutta Isokyrössä käytyä Napuen (19.2.1714) kenttätaistelua ennen. Ruotsi, jonka osa Suomi tuolloin oli, hävisi tuon taistelun ja sen seurauksena venäläiset miehittivät Suomen. Tuo aika tunnetaan nimellä isoviha, jonka rankimmat vuodet 1714-15 koettelivat järviseutulaisia rankasti.
Evijärvellä isovihan alun rankimmat vuodet olivat raa’at ja vaikeat. Osa lähipitäjien talonpojista ryhtyi kapinaan venäläisiä valloittajia vastaan ja muodosti sissijoukkoja. Näihin sissijoukkoihin voidaan olettaa Kirstin miehen Tuomaksenkin kuuluneen. Hän oli juuri sopivan ikäinen, ison talon perijä ja kun vielä Kirstin ja Tuomaksen lasten syntymiin tulee tauko vuosien 1713-18 välillä, on lupa olettaa Tuomaksen olleen nuo vuodet muualla. Missä Kirsti oli? Kenties perheellä oli piilopirtti tai pakosauna keskellä jotain korpea tai suota, jonne kulku hevosella oli vaikaa. Näin ainakin Kirstin lapsuudenkodin Enaperän asukkaiden tiedetään oleilleen pakosaunassaan ’Ryydöörin salolla’.
Isovihan rauhoituttua syntyy Kirstin ja Tuomaksen seuraava lapsi kaksosten jälkeen. Vuonna 1718 syntynyt poika saa nimekseen Antti, kuolleen kaksoisveljensä mukaan. Antin jälkeen syntyy vielä neljä lasta, nuorimmainen Saara vuonna 1726 ja hän elää vain muutaman kuukauden. Tiedossa olevasta kahdeksasta Kirstin synnyttämästä lapsesta kuusi elää aikuiseksi. On vaikea tietää, onko Kirstillä ja Tuomaksella ollut muitakin lapsia, sillä isovihan aikainen kirkonkirjojen pito on ollut puutteellista ja tietoja on tuhoutunut.
Isovihan jälkeinen rauha solmitaan Uudessakaupungissa elokuussa 1721 ja seuraavana vuonna kuolee Kirstin appi Lauri Laurinpoika. Kirstin puoliso Tuomas Laurinpoika on ollut Lassilan isäntä jo vuodesta 1712, joten talon isäntä ei vaihdu. Vuoden 1719 kylvöluettelossa Tuomaksen kerrotaan omistaneen 2 lehmää ja yhden vasikan. Kylvöjä on tuolloin ollut 7 kappaa ruista ja 7 kappaa ohraa.
1600-1700 -luvuilla, jolloin Kirsti on elänyt, on tapana ollut että uusi miniä muuttaa miehensä taloon ja jättää lapsuudenkotinsa. Näin väki vaihtui taloissa ja perheissä, myös Lassilassa, kun Kirstin tyttäret lähtivät miestensä taloihin ja hänen poikansa toivat vaimonsa Lassilaan.
Marraskuussa 1744 Kirstistä tulee leski, kun Tuomas kuolee 58-vuotiaana. Kirsti on tuolloin 56-vuotias. Lopun elämäänsä Kirsti elää poikansa Lauri Tuomaksenpojan perheessä Lassilassa, eikä avioidu uudelleen. Kirstin elämä päättyy rintakipuihin helmikuussa 1766.
Lähteet:
- RK 1707-09 Lappajärvi Evijärvi Enaperä, Norrena
- RK 1709 Lappajärvi Evijärvi Haapajärvi Lassila
- vihityt 1707 Lappajärvi
- RK 1728-38 Lappajärvi Evijärvi Haapajärvi Lassila s. 78
- RK 1739-51 Lappajärvi Evijärvi Haapajärvi Lassila s. 83
- RK 1752-74 Lappajärvi Evijärvi Haapajärvi Lassila s. 169
- RK 1760-83 Evijärvi Haapajärvi Lassila s. 50
- Sukukirja Hyytinen – Lappajärvi, Hyytisten sukuseura ry 2010 – ISBN 978-952-5687-08-8
- Jorma Höykinpuro
- useat mtDNA T1a1 -osumat
JuuretOn 
Tulin lähes sattumalta talle sivullesi ja luin suurimman osan jutuista saman tien! Kirstin syntymäaika on minuakin askarruttanut, varsinkin kun Kaarinalle se on tarkka s. 14.10.1688.
Kirstille syntyi kuitenkin noin 1715 tytär Marketta myöh. Storvis k. 22.1.1800 Kortesjärvellä!
DNA-tutkimukset myös kiinnostavat, itse olen teettänyt vain My Heritagen ”serkkutestin”, josta noita haploryhmiä ym ei selviä.
Jään odottelemaan mielenkiinnolla seuraavia artikkeleita.
TykkääTykkää
Kiitos paljon palautteestasi, minäkin nautin kun sukututkimus muuttuu tarinoiksi ja ihmiskohtaloiksi, vaikka menneen ajan ihmisen luonteeseen tai ajatuksiin ei pääsekään käsiksi, voi kirkonkirjoistakin löytää paljon ammennettavaa.
Kirstin syntyperä on tosi mielenkiintoinen ja kinkkinen juttu ja tuli palautteestasi mieleen, että voisinkin kirjoittaa seuraavaksi siitä millaista oli sukeltaa hänen alkuperäänsä.
TykkääTykkää