Olivatko Kerimäen Sairaset alunperin Naukkarisia? Tätä kysymystä on suvussa pyöritelty toistakymmentä vuotta sen jälkeen kun sukututkija Kari-Matti Piilahti heitti epäilyksen ilmoille. Ajatuksen sukuyhteydestä Piilahti oli löytänyt 1500-luvun maakirjoista.
Kesällä 2022 sukututkija, nykyisin Savon sukuihin ja sukunimiin Ydna:n kautta perehtynyt Ari Kolehmainen, teki yhteenvedon Sairasten viidestä eri sukuhaarasta otetusta BigY-tuloksesta ja esitti teorian miten Naukkarisista tuli Sairasia Kerimäellä 1500- ja 1600-lukujen kuluessa. Teorian tueksi kaivattiin BigY-tulosta Naukkarisista.
Ydna-tuloksista vastauksia
Tammikuussa 2025 saatiin Naukkarisista ensimmäinen BigY-tulos, mutta se ei ollut lähelläkään Sairasten haaraa ja haploa. Mietittiin oliko kyseessä jokin vävy- tai väärän isän haara (NPE) ja oliko tulos Sairasten kannalta todellinen. Vastaus tuli aika tarkalleen vuotta myöhemmin, kun tammikuun lopulla 2026 Sairasten kanssa samaan haploon saatiin vihdoin Naukkarinen. Näin tuli todennettua Piilahden ja Kolehmaisen maakirjoista virinnyt ajatus Kerimäen Sairasten ja Naukkaristen isälinjaisesta yhteydestä.
Sairaset ja myöhemmän testituloksen Naukkarinen kuuluvat samaan haploon N-FTC6796 ja FTDNAn laskennallisen aika-arvion mukaan yhteinen esi-isä on elänyt 1450-luvulla. Voipi olla, että kun Sairaset Kolehmaisen mukaan polveutuvat 1400-luvun lopun Niilo Naukkarisesta, saman haplon Naukkariset kenties polveutuvat hänen veljestään, sedästään tai serkustaan. Joka tapauksessa sukunimi on siinä sukuhaarassa säilynyt läpi vuosisatojen.
Rinnakkaishaploja
Sairaset olivat pitkään ns. pullonkaulahaplossa, jossa lähin esi-isä oli noin tuhannen vuoden takana. 2023 saatiin ensimmäinen rinnakkaishaplo, jossa vanhin tunnettu esi-isä oli Utajärveltä, Oulun tienoolta. Sen jälkeen rinnakkaishaaroja ja haarautumisia on tullut kiitettävästi.
Savolainen suku
Sairaset ja Naukkariset kuuluvat suureen savolaissukujen perheeseen, joka muutaman viime vuoden aikana on Ari Kolehmaisen tutkimusten myötä alkanut muodostaa kuvaa Savon sukunimistä, asuttamisesta ja muuttoliikkeistä muualle Suomeen. Kuten palapelin palaset pala palalta alkavat tuottaa suurempaa ja selkeämpää kuvaa, jokainen BigY-testitulos tarkentaa tietämystä mistä, mihin ja milloin on muutettu ja ketkä ovat muuttaneet ja ketkä saman esi-isän jälkeläisiä, rinnakkaishaplolaisia.
Sairasen mieslinjan vaiheista ennen Kerimäelle tuloa Kolehmainen on muodostanut kuvaa, jossa mieslinja olisi ollut Päijät-Hämeessä haplon N-CTS3223 syntyessä noin vuonna 350. Sieltä linja olisi kulkeutunut Etelä-Savoon, jossa oltaisiin oltu noin kaksisataa vuotta myöhemmin haplon N-FGC73855 syntyessä.
Etelä-Savon leviämiskeskus oli ilmeisesti Juvalla, josta useampi haara on lähtenyt omille suunnilleen. Sairaset (tai Naukkariset) ovat tulleet Kerimäelle luultavasti 1400-luvulla.
Ari Kolehmaisen luennon Savon asuttamisesta voi katsoa ilmaiseksi Sugesin (Suomen Geneettisen Sukututkimuksen seura ry) YouTube -kanavalla.
Lähteet:
- FTDNA BlockTree, Discover, osumien ilmoittamat vanhimmat tunnetut esi-isät
- Geni
- Ari Kolehmainen
JuuretOn 