Hietamäen tilalla on kaunista lehtometsää, jossa lehtipuut kohoavat korkeuksiin, hömötiaiset ja pikkutikat pesivät ja keväisin kielot ja sinivuokot peittävät maapinnan. Suuri osa lehtometsän puustosta on jalopuita, metsälehmusta ja alkuperäisvaahteraa, joiden vuoksi se koettu paitsi kauniiksi myös säilyttämisen arvoiseksi.
Vuonna 1976 Hietamäen tilaa vuokrasi sukuun naimakaupan kautta tullut metsänhoitaja Torsti Lahti, jonka anomuksen perusteella Lääninhallitus oli saman vuoden marraskuun viimeisenä päivänä tehnyt päätöksen luonnonsuojelualueen perustamiseksi Hietamäen metsäalueelle. Harvinaisen tästä metsäpalasta teki sen alueella suvullisesti eli siemenestä lisääntyvät metsälehmukset sekä alkuperäisvaahterat, joita perimätiedon mukaan esiintyy vain Kanadassa ja Suomessa jossain toisessa lehdossa.
Lehtometsän pitäminen lehtona, vain lehtipuita kasvavana alueena, on osoittautunut työlääksi, sanoisin melkein mahdottomaksi. Luontaisesti lehtometsä ei hevillä säily. Siitä pitävät huolen suojeltua aluetta joka puolelta ympäröivät kuusimetsät, jotka levittävät siemeniään siihen tahtiin, että uusia kuusenalkuja putkahtelee esiin jatkuvasti. Lehtiartikkelista luin, että tarvitaan vain yksi puusukupolvi eli noin 100 vuotta, kun paikalla jo kasvaa puhdas kuusimetsä.
Sain kesällä käsiini lehtiartikkelin, jossa kerrotaan vuoden 1984 talkooleiristä Keltaniemessä. Siinä Torsti Lahti oli saanut avukseen talkooporukan, jonka voimin lehtometsään sopimattomia puulajeja raivattiin metsälehmusten ja vaahteroiden tieltä.
Artikkelissa kerrotaan lisäksi, että Keltaniemen lehtoalueella on tuolloin kasvanut erittäin harvinainen kasvi, musta linnunherne, jota Suomessa on tavattu vain Jaalassa ja Ahvenanmaalla. Itse on kasvia tunnistaisi vaikka sen onnistuisin näkemään.
Muutama vuosi sitten Hietamäen lehtometsässä kartoitettiin kasvistoa ja silloin sieltä tavattiin runsaasti mm. kevätlinnunhernettä, imikkää ja konnanmarjaa, jotka kartoittajan mukaan ovat vaateliaita lehtolajeja. Samoihin aikoihin pienestä osasta luonnonsuojelualuetta kaadettiin suuria kuusia. Enemmänkin pitäisi kaataa, jotta lehto säilyisi Hietamäessä. Lehtometsät kun ovat harvinaisia, vain 1-2 prosenttia Suomen metsistä on lehtometsiä.
JuuretOn 