Suku Sirviö

Sirviö ja Ihalempinen

Pia

Keväällä 2021 kirjoitin ensimmäisen kerran Sirviön suvusta ja toisen artikkelin kaksi vuotta myöhemmin. Nämä kaksi artikkelia ovat kirjoittamisensa jälkeen olleet blogini luetuimpien kärjessä. Se on minulle ihmetyksen aihe.

Vierestä aktiivisesti seuraten

Kuva Sotkamon rippikirjasta 1728-1736 s. 87 Neder Sotkamo by, Korhola;

En juurikaan ole tutkinut Sirviön sukua toisen artikkelini jälkeen. Minulla on kuitenkin hallussani Sirviön mieslinjaisen miehen FTDNA tunnukset ja olen pystynyt seuraamaan, millaisia osumia ja haplopuun haarautumisia hänen BigY-tuloksensa jälkimainingeissa on syntynyt. Lisäksi olen aktiivisesti seurannut mitä Savo-tutkija Ari Kolehmainen aiheesta kertoo. Kolehmaisen mukaan Sirviöt kuuluvat Savon suurimpaan kantasukuun, Ihalempisiin, jossa suvussa näyttäisivät yhdistyvän lähes kaikki Savon I-haplon mieslinjat. Kolehmaisen tutkimukset perustuvat mieslinjaisiin Ydna-testeihin.

Kokosin tähän poimintoja Kolehmaisen vuosien varrella pitämistä esitelmistä, joissa Sirviön suku on vilahtanut.

Kaiken takana on Ihalempinen

Ihalempinen, jonka jälkeläissukuihin Sirviöt kuuluvat, on luultavati Savon laajin ja vanhin kantasuku; lähes kaikki Savon I-haploiset suvut ovat Ihalempisen jälkeläisiä. Itse nimi Ihalempinen oli vielä voimissaan 1500-luvulla, mutta katosi nimenä 1700-luvun alkuun tultaessa, sillä vähän kerrassaan, nimenvaihdosten myötä Ihalempisten suvun jäsenet ottivat muita nimiä käyttöönsä. Tämä oli nähtävissä jo ennen Savon ensimmäistä maakirjaa (1541).

Ihalempisten savolaisen kantahaplon katsotaan olevan I-Y8954, joka aika-arvion mukaan on syntynyt noin 1250-luvulla todennäköisesti Säämingin seudulla. Tätä aiempi haplo I-BY545 on alkuperältään karjalainen ja syntynyt viikinkiaikana noin 900-luvulla. On pohdittu liittyykö rajan taakse jääneen Karjalan Jääskin pitäjässä oleva Ihalempiälän kylä tähän keskiajalla Savoon tulleeseen Ihalempisen sukuun.

Ja vaikka liikutaan Karjalan ja Savon alueella, täytyy muistaa, että suomalaisen I-L258 haplon alkujuuret ovat rautakauden Hämeessä, jonne tultiin ajanlaskun alun tienoilla Ruotsista. Liikkuvaista porukkaa, lähes koko Suomen alue kierretty vuosisatojen kuluessa.

Sirviön synty

Kuva Google Maps.

Sirviön kantaisä Ihalempinen oli siis 1200-luvun puolivälissä Säämingissä, josta suunta on ollut kohti Pohjois-Savoa ja Tavinsalmen (nyk. Kuopio) pitäjän Ritoniemeä.

Ritoniemessä sukua on pitänyt hengissä n. 1480 syntynyt Mauno Ihalempinen (I-Y36138).

Maunolla oli kolme poikaa, joista kaksi jäi Ritoniemeen ja joiden jälkeläisistä tulee siellä Kortelaisia ja Laakkosia. Kolmas poika, Olli Maunonpoika Ihalempinen s.n. 1517 karistaa Ritoniemen pölyt jaloistaan ja siirtyy kohti Pyhäjärveä. Siellä syntyvät Sirviöt ilmeisimmin Ihalempisistä 1500-luvun lopulla, mutta tätä ei ole toistaiseksi tarkemmin asiakirjoista tutkittu, sanoo Kolehmainen.

Myös Pyhäjärvelle matkannut Olli Maunonpoika Ihalempinen saa kolme poikaa, Mauno (n. 1545), Pekka (n. 1550) ja Olli (n. 1555), jotka jo sitten kantanevat nimeä Sirviö ja ovat haploa I-136279. Siitä ei ole tietoa, mistä suku sai uuden nimensä.

Tällaisen kokonaisuuden olen siis onnistunut Ari Kolehmaisen esitelmistä keräämään.

Mainua ja Murtomäki saivat uudisasukkaita 1610-20 -luvuilla. 1650-luvuilla molemmista löytyy Sirviölä-niminen talo, kuten myös vihreiden pisteiden kohdalta. Kuva: Kainuun asuttaminen s. 241  /Jorma Keränen 1984, Jyväskyän yliopisto

Kainuun historia valaisee lisää

Päätin katsoa löytäisinko netistä jotain lisättävää Kolehmaisen tietoihin ja päätelmiin. Silmiini osui Jorma Keräsen väitöskirja ’Kainuun asutus’ vuodelta 1984 ja sieltä löytyi myös Sirviöitä ja Sirviölä nimisiä taloja. Varsinaisesta Kainuun asuttamisesta en kirjoita sen enempää, mutta tässä sieltä löytämiäni poimintoja ja omia pohdintojani Sirviöihin liittyen.

Keränen kirjoittaa, että vilkkaimmillaan savolainen uudisasutus Kainuuseen oli 1500-luvun puolivälissä (s. 77), jolloin Oulunjärven seudulla tavattiin vuosina 1555-71 mm. Ihalempisen suku, jota kuitenkaan ei löytynyt kirjoista enää 1570-luvun lopussa (s. 109). Keränen arvelee suvun palanneen lähtösijoilleen, mutta olisiko niin, että suku onkin jäänyt Kainuuseen, mutta suvun nimeksi olisi vaihtunut Sirviö?

Joka tapauksessa Keränen katsoo Sirviöiden saapuneen Kainuuseen ennen vuotta 1604 (taulukko s. 228) ja mainitaanpa Sirviöitä asuneen myös Oulussa 1600-luvun alussa (s. 174), jossa sukua pidetään alunperin karjalaisena.

1610-20 -luvuilla Kainuussa uudisasutus vahvisti ratkaisevasti vanhojen jo ennen rappasotia (1570-1595) kansoitettujen alueiden asutusta. Oulunjärven seudun eteläisellä erämaa-alueella Murtomäki ja Mainua vetivät väkeä samoin kuin Sotkamon ja Kuhmon vielä harvaan asutut seudut (s. 188).

Vuonna 1626 Sirviöitä löytyy Mainualta ja Vihtamosta (taulukko s. 228).

Sirviöitä ja Sirviölän taloja

Sirviöön liittyviä mainintoja väitöskirjasta löytyy useampia 1650-luvulla. Nimeltä mainittuja Sirviö-nimisiä on kuitenkin vain yksi: Sotkamon Ylisotkamon kylässä talon numero 49 ’Sotkamonsuu’ asunut Heikki Sirviö, jonka talon Keränen arvelee kuitenkin olleen autio. (s. 250-251).

1650-luvun ainoa nimeltä mainittu on Heikki Sirviö, jonka talo on numero 49 (punainen piste). Kaksi muuta pistettä ovat Sirviölä-nimisiä taloja.

Kuva: Kainuun asuttaminen s. 250  /Jorma Keränen 1984, Jyväskyän yliopisto

Sen sijaan Sirviölä-nimisiä taloja löytyy useampia.

  • Sotkamon Nuasjärven talo numero 5 jota on asuttanut Olavi Kuosmanen (s. 250-251).
  • Ylisotkamon Olavi Kaikkosen talo nro 45 (s. 250-251).
  • Kajaanin Murtomäen talo nro 6, asukkina talonpoika Olavi Matilainen (s. 241).
  • Paltamon Uurassa talo nro 37, jota on asuttanut Heikki Heikkinen ja numeron 38 asukas on ollut Lauri Heikkinen. (s. 246).

Hämmentävää mielestäni on, että Sirviölä nimisiä taloja löytyy useammasta kylästä ja taloja asuttaa jonkin muun niminen suku kuin Sirviö. Pistää miettimään minne Sirviöt ovat kadonneet 1650-luvulla vai eivätkö historian kirjat vain tunnista heitä. Toisaalta mietin milloin Sirviölä nimiset kylät ovat syntyneet ja millainen yhteys Sirviö nimisillä henkilöillä on näiden kylien syntyyn. Kumpi on syntynyt ensin, sukunimi vai kylän nimi?

Keräsen mukaan Sirviö nimelle ei ole tunnettua lähdettä, sillä hän mainitsee Sirviön tuntemattoman alkuperän listalla (s. 172-173).

Lähteet:

https://www.suomisanakirja.fi/sirvi

Jätä kommentti